Koko piha liikkuu

 

Pihalla kajahtaa innostuneet kutsuhuudot

houkutellen päiväkodin kaikkien ryhmien lapsia mukaan yhteiseen liikkumistuokioon.

Pienet jalat siirtyvät kohti valittua aluetta,

toiset reippaaseen tahtiin juosten,

toiset vielä haparoivin ensiaskelin pysytellen muiden mukana. 

Malttamattomina kysellään mitä liikuttajana vuorossa oleva aikuinen

on keksinyt aiheeksi; onko hippaa, pelataanko polttopalloa.  

Ensin aloitellaan vähän rauhallisemmalla värileikillä,

jonka jälkeen leikitäänkin kissaa ja hiirtä.

Puna alkaa nousta kasvoille ja hikikin nousee jo pintaan,

täytyypä jonkun vähän pitää hengähdystaukoakin, että jaksaa kohta juosta lisää.

Osallistujat vaihtuvat välillä,

yksi menee leikkimään kavereiden kanssa muita leikkejä,

toinen haluaa mennä tervehtimään hoitoon tullutta ystävää,

uusia tulee tilalle riemun kiljahdusten houkuttelemina.  

Tuokion lopussa tulee lapsia esittämään toivetta:

“Saadaanko mekin ohjata yksi leikki?”

Miten innoissaan ovatkaan, kun heidän keksimänsä hippa

saa olla loppuleikkinä ja saavat itse ohjeistaa sen muille lapsille.

Taas juostaan karkuun niin lujaa kuin jaksetaan.

Otetaan vielä ihan viimeiset rutistukset itsestä irti.

Nauru raikuu, innostuneet kiljahdukset kantautuvat pihan poikki

ja posket punoittavat kilpaa ylöspäin kääntyneiden suupielien vierellä. 

Jälleen on yksi pihaliikuttajan tuokio takana,

seuraavalla viikolla vuorossa joku toinen aikuinen

ja ehkäpä hänkin kuulee saman innostuneen kysymyksen:

“Mitä tänään leikitään?”

Laaja-alaisen oppimisen alueet
#Minä ja meidän yhteisömme
#Tutkin ja toimin ympäristössäni
#Kasvan, liikun ja kehityn

Laaja-alainen osaaminen
#Ajattelu ja oppiminen
#Itsestä huolehtimisen ja arjen taidot
#osallistuminen ja vaikuttaminen

Tutkin ja toimin ympäristössä!

Varhaiskasvatuksen yhtenä tavoitteena on antaa lapsille valmiuksia toimia turvallisesti erilaisissa liikennetilanteissa. Liikennekasvatuksen tavoitteena on liikennekäyttäytymistä ja -turvallisuutta edistävien taitojen, tietojen ja asenteiden kehittäminen varhaiskasvatuksessa. Olennaisena osana varhaiskasvatusta on lähiympäristöjen hyödyntäminen osana oppimista. Aina kun kuljemme päiväkodin porttien ulkopuolella, käytämme turvaliivejä, niin lapset kuin me aikuiset. Näin muut tiellä liikkujat havaitsevat meidät paremmin.

Liikenteessä liikkumista harjoitellaan päiväkodin pihalla turvallisessa ympäristössä, sekä myös oikeissa liikennetilanteissa kuljettaessa esimerkiksi metsäretkille, kirjastoon tai leikkipuistoon. Lasten kanssa havainnoidaan yhdessä erilaisia liikennetilanteita ja mietitään, miten niissä tulee toimia. Aikuisen tärkeä tehtävä on toimia esimerkkinä liikenteessä.

Lasten kanssa on tärkeää kerrata liikenteessä kulkemiseen liittyvät säännöt aina, kun poistutaan päiväkodin piha-alueelta. Yhdessä sovitaan, että jalat kulkevat tienreunassa ja nenä pidetään meno suuntaan. Tiellä liikutaan kävellen jonossa. Tie ylitetään aina suojatien kohdalta, ja muistetaan aina yhdessä pysähtyä ja katsoa ensin kaikkiin suuntiin tuleeko autoja. Näitä tärkeitä liikenteessä liikkumisen taitoja harjoitellaan jo ihan pienten lasten kanssa.

Taidot ja tarkkaavuus liikenteessä lisääntyy, kun lapsi kasvaa. Siinä missä kärryissä maailmaa ihmettelevät taaperot osoittelevat ohi ajavia ajoneuvoja, mopoja ja polkupyöriä, tunnistavat isommat lapset jo liikennemerkkejä! Turvallisen liikennekäyttäytymisen perusteet rakennetaan jo varhaislapsuudessa. Suunnitelmallinen, johdonmukainen ja säännöllinen liikennekasvatus parantaa lasten liikenneturvallisuutta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Varhaiskasvatus yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa, tukee lasten liikenneturvallisten toimintatapojen muodostumista.

Tässä toteutuvat osaamisen ja oppimisen osa-alueet:

#Ajattelu ja oppiminen

#Itsestä huolehtimisen ja arjen taidot

#Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

#osallistuminen ja vaikuttaminen

#Minä ja meidän yhteisömme

#Tutkin ja toimin ympäristössäni

#Kasvan, liikun ja kehityn

Kuuntele kun metsä laulaa

 Kun luminen talvi ja lumileikit ovat takana ja hurmaavat kuravellit keitetty alkaa retkivarvasta kutittaa todenteolla ja pienet askeleet viedään metsän suuntaan. Vihdoin vaatekerrokset hupenee ja pienen askel kevenee ja kädet saavat otteen. Lasten kanssa tehdään myös talvisia retkiä, mutta keväässä on sitä jotain!

 Silloin ollaan taas jonkun uuden edessä ja lapsikin huomaa sen. He tarkkailevat ja bongaavat ensimmäisen perhosen tai ne ensimmäiset erittäin rohkeat  muurahaiset jotka uskaltautuvat esiin päiväkodin pihalle, nimittäin nämä pienet luonnontarkkailijat voivat olla myös varsinaisia metsästäjiä.

 Lapsen luontosuhdetta luodaan yhdessä ihmettelemällä, tutkimalla ja oppimalla asioista niiden nimillä. Myös näiden rohkeiden muurahaisten kotirauhan puolesta tehdään työtä opettamalla lapsille että keko on niiden koti ja  muurahaiset eivät myöskään tarvitse apua rakentamisessa ( hiekkaa, kiviä, keppejä ) Luonnon kunnioittaminen syntyy yhdessä, esimerkin voimalla.

 Mennään yhdessä metsään, hengitetään, katsellaan, kuunnellaan, juuri nyt metsä alkaa täyttyä äänistä. Linnut palaavat. Pysähdytään sinne yhdessä lasten kanssa ja kuunnellaan kevätsoittoa.

Koululaiseksi kasvaminen - sankaritaidot!

 

Kun esiopetus alkaa, alkaa matka koululaiseksi. Yhdessä aikuisen kanssa harjoittelemme niitä taitoja, joita koulun arjessa, alkuopetuksen aikana, lapsi tarvitsee. 

Esiopetusvuosi alkoi syksyllä siitä, että yhdessä vanhemman kanssa keskusteltiin tulevasta 

ja asetettiin opetukselle tavoitteet: millaisia asioita vanhemmat ja opettajat lähtisivät tavoittelemaan 

esioppilasvuoden aikana. Kaikkia esioppilaita yhdisti se, että heitä innosti uuden oppiminen

 ja esiopetukseen liittyvien taitojen harjoitteleminen. 

Yleensä 6–7-vuotias lapsi onkin innokas ja valmis kohtaamaan haasteita 

ja oppimaan uusia asioita.

Millaisia asioista syntyy kouluvalmius? 

Tärkeää on, että lapsi kykenee suoriutumaan tietyistä perustarpeista itsenäisesti, 
esimerkiksi wc:ssä käynnistä, käsien pesusta, syömisestä, riisumisesta, pukemisesta 
ja takin ripustamisesta naulaan. Huolehtimaan omista tavaroista, 
Tätä taitoa on harjoiteltu koko esiopetusvuoden ajan. 
Niinäkin päivinä kun omien lahkeiden laitto on tuntunut inhottavalta.

Koululaisena lapsen täytyy pystyä olemaan erossa vanhemmistaan koulupäivän ajan
 ja tarvittaessa toimimaan itsenäisesti koulupäivän jälkeenkin. 
Silti lapselle on tärkeää tietää kuka aikuinen hänestä kulloinkin huolehtii.
 Perheessä on hyvä sopia käytänteitä, josta lapsi näkee yhteisesti sovitut asiat. 
(Esimerkiksi kalenteri). Kalenterin lukemista olemme harjoitelleet koko esiopetusvuoden ajan.

Lapsen tulee olla fyysisesti valmis koulutyöhön. 
Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että lapsi jaksaa kulkea koulumatkan ja toimia koulussa. 
Myös esimerkiksi sitä että silmän ja käden yhteistyö ja kynäote ovat niin kehittyneet, 
että lapsi voi opetella kirjoittamista. 

Sinnikyys on myös koululaisen taito - se merkitsee riittävää pitkäjänteisyyttä. 
Sitä, että oppilas jaksaa keskittyä ja istua paikoillaan, tehdä tehtäviä
 ja ottaa vastaan uusia asioita ja ohjeita.
Sinnikkyyteen ja itsesäätelyyn liittyvät tärkeät koululaisen taidot 
oman vuoron odottamisesta, vuorottelun malttamisesta ja 
pettymysten sietämisestä riittävän hyvin. 
Esiopetusvuoden aikana olemme harjoitelleet keinoja itsesäätelyn tukemiseksi.

Kuvat esiopetuksen arjesta kertovat myös koululaiseksi kasvamisesta. Leikkitilanteet vaativat lapselta vuorovaikutusta: kykyä ymmärtää puhetta ja illmaista itseään toisille. Puheen tukena ovat kuvatuki, leikkitalo, hymynaamat ja tunnekasvatuksen keinot. 

Kuinka voin kohdella kaveria?'

Kouluvalmiuksiin katsotaan sellainen vuorovaikutuksen taito,

 että lapsi pystyy hakeutumaan muiden lasten seuraan

 ja toimimaan kavereiden kanssa. Sovittelemaan ja ratkomaan mahdollisia ristiriitoja 

rakentavin keinoin. Esiopetusvuoden aikana olemme harjoitelleet Pisarapuuttumisen mallia, 

jonka tarkoituksena on opettaa lapsille molempien osapuolien kuulluksi tulemisen tärkeys.

Toki esiopetuksessa on opetussuunnitelman sisältöinä mm äidinkieltä ja matematiikkaa: 

kuluneina viikkoina olemme harjoitelleet ymmärrystä esimerkiksi sille, 

mitä vähentäminen ja lisääminen tarkoittavat 

tai miten sarja muodostuu.

 Hienoin tunne ikinä on, kun lapsi toteaa, että "nyt mä opin tämän jutun!"

#esiopetus

#jea