Kerran, kun kuljimme metsään, mitä siellä näimmekään?
Näimme syksyn matkallaan edenneen.
Oli lehdet ja varvut kellastuneet.
Oli havun neulaset maahan varisseet ja tuuletkin oksia riepotelleet.
Mitä kaikkea korviimme kantautuikaan, kun pienen hetken maltoimme olla aivan hiljaa vaan?
Kuulimme tuulen suhinan,
puiden oksistossa puhuvan.
Kuulimme kävyn puusta putoavan,
risun jalan alla katkeavan.
Mitä kaikkea kantautuikaan nenäämme, keskellä metsän siimeksen?
Tuli raikas tuulahdus yön sateisen.
Tuli tuoksu sammalen ja puiden lehtien.
Miltä tuntuikaan kaikki mitä yhdessä näimme näin?
Miten hauskalta tuntui tuo pieni ja pisteliäs neulanen.
Miten pehmeä sormissa sammalen palanen.
Entäpä suussa maistuva mustikka tai puolukka punainen?
Kerran kun kuljimme metsään
kuljimme polkuja pitkiä,
valloitimme vuoria korkeita,
etsimme Sisu Saukkoa ja
löysimme ihmeitä pieniä sekä suuria.
Saimme syksyisen metsän monin
aistein kokea,
yhdessä leikkiä,
Kääkin kanssa jumpata,
luontotaidetta tehdä
ja laulaa lauluja.
Metsään me mennään toistekin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti