keskiviikko 27. marraskuuta 2024

Juhlat näkyvät ja kuuluvat varhaiskasvatuksen arjessa

Viime viikko päätettiin koko päiväkodin yhteiseen superleikkipäivään ulkosalla. Oli aika juhlistaa Lasten oikeuksien päivää! Maukka ja Väykkä piipahtivat opastamassa meitä siitä, mitä lasten oikeuksiin kuuluu ja mitä niihin ei kuulu. Riemulla ei ollut rajaa yhteisillä puuhapisteillä, saati kun ihan oikea paloauto kurvasi päiväkodin pihaan palomiehet kyydissä. Kylläpä oli pienet silmäparit tarkkoina tutkimassa kaiken maailman palokalustoa.

Juhlat katkaisevat arkea varhaiskasvatuksessa, mutta tämä ei tarkoita vain hyppäämistä teemapäivän juhlimisesta toiseen, vaan esiin nostettavat juhlat/teemat nousevat aina lapsiryhmien mielenkiinnonkohteista, kulttuurista tai muista pedagogisista perusteista. Varhaiskasvatuksessa juhlat ovat osa varhaiskasvatustoimintaa, joten niiden tulee soveltua kaikille. Yhteisiin juhla-aihioihin tutustutaankin faktapohjalta tutkien, tutustuen, leikkien ja lasten kanssa keskustellen ikätasoisesti.

Pian juhlitaan yhdessä itsenäistä Suomea konsertin ja lipunnoston merkeissä ja tietysti joulua. Huomioimme suomalaisia jouluperinteitä, kunnioitamme huoltajien toiveita, ja juttelemme lasten kanssa siitä, mitä joulu on, ja miten se kenellekin näyttäytyy. Leikkimön joululeikissä pääsee tonttutoimistoon, joulusaunaan tai vaikka Korvatunturin keittiöön leipomaan leikisti jouluherkkuja. Perinteet aukeavat leikin kautta. Tunnelmaa tuo myös Tontun pulma, koko päiväkodin yhteinen joulukalenteri, mutta tämä salaisuus meille selviää vasta ensi viikolla. Jouluisia puuhia eletään yhdessä lasten kanssa. Ja kuusi koristellaan niin monta kertaa, että ihan varmasti kaikki halukkaat pääsevät mukaan! Eletään olemassa olevia perinteitä, mutta luodaan myös uusia.



Kaikessa varhaiskasvatuksessa noudatetaan laissa, sopimuksissa ja varhaiskasvatus-suunnitelman perusteissa varhaiskasvatukselle asetettuja yleisiä tavoitteita ja toiminta-periaatteita. Kulttuurinen moninaisuus otetaan varhaiskasvatuksessa huomioon tutustumalla eri kulttuurien juhliin. Lasten kanssa aiheet voivat olla konkreettisia asioita tai ryhmässä olevien lasten kulttuurista esiin nousevia tekijöitä kuten mm. ruoka, kieli ja sää. Lapsen onkin tärkeä samaistua omaan kulttuuriinsa jo varhaislapsuudessa. Tutussa ympäristössä saadut positiiviset kokemukset oman kulttuurin tärkeydestä ja arvostuksesta tukevat lapsen identiteettiä. Yhdessä juhlimalla aineeton kulttuuriperintö välittyy ja saa näkyvyyttä. Samalla edistetään yhteisöllisyyttä ja kaikkien kansalaisten kulttuuristen oikeuksien toteutumista.



Kouvolan varhaiskasvatuksen arvoihin kuuluu, että kaikki perheet kohdataan tasa-arvoisesti ja ystävällisesti. kasvatusyhteistyömme kunnioittaa ja huomioi moninaisten perheiden kasvatus-näkemykset. Tuemme lasten perheidentiteettiä ja perhesuhteita niin, että jokainen lapsi voi kokea oman perheensä arvokkaaksi. Tutustumme eri kulttuureihin ja katsomuksiin sekä suomalaista kulttuuriperintöä jaetaan yhteistyössä perheiden kanssa. Luodaan moninaisuutta kunnioittava ilmapiiri, joka muotoutuu vuorovaikutuksessa lasten ja huoltajien kanssa. #yhdessäoniloolla!

 (OPH, Kouvolan varhaiskasvatussuunnitelma)

torstai 21. marraskuuta 2024

Musiikin voima

Ensimmäisen ikävuoden aikana lapselle seurustelu puhuen, lorutellen ja laulaen saa aikaan lapsessa turvallisuuden tunnetta. Lapselle puhuminen ja laulaminen sekä hänen ääntelyihinsä vastaaminen, on lapselle hyvin palkitsevaa. Lapsi nauttii tutun laulun kertaamisesta. 

Toisen ikävuoden aikana lapsi oppii tuntemaan ja tunnistamaan tiettyjä käsitteitä ja hänen sanavarastonsa laajenee. Lapsi löytää kyvyn tuottaa itse ääntä niin laulamalla kuin esimerkiksi soittamalla soittimia. Lapsi alkaa imitoimaan aikuisen laulua melodisesti ja rytmisesti sekä aloittamaan spontaaneja yksinkertaisia lauluja. 

Kolme- ja neljävuotiaana lapsi laulaa ja loruttelee oppimiaan lauluja ja loruja aktiivisesti. Lapsen oppiessa käyttämään kuuloon perustuvaa erottelukykyä hän kykenee laulamaan sävelmän oikein ja oikeassa rytmissä. Se vaikuttaa merkittävästi myös kielelliseen kehitykseen sekä myöhemmin lukutaidon oppimiseen. Laulamisesta ja äänenkäytöstä muodostuu lapselle ominainen tapa ilmaista itseään.

Monipuolisten lauluvalikoimien kautta lapsi tutustuu uusiin käsitteisiin sekä laajentaa tietojaan muusta maailmasta ja eri kulttuureista. Varhaisella musiikkikasvatuksella on yhteyksiä lapsen kielen oppimiselle ja kehitykselle. 


Mansikkamäen kotipesässä lauluja opitaan sekä aikuisilta lapsille, että lapsilta lapsille tarttuvan rytmin, tarttuvan sanoituksen kautta ja toistojen avulla. Tällä hetkellä Mansikkamäessä kuuluu päivittäin lasten laulamana Tiritiriteijaa lauloi kaiken kesän (Peipon pesä) ja Joulu on joulu on laulut. Päiväkodin pihalla odotetaan keinussa laulukaveria, kaverin saavuttua laulu raikaa ja hymyt nousee korviin asti. Ajoittain laulamista kuulee myös nukkarissa ja ruokailun aikana...




        #Kielten rikas maailma

#Ilmaisun monet muodot

#Minä ja meidän yhteisömme

#Tutkin ja toimin ympäristössäni

#Kasvan, liikun ja kehityn

 

keskiviikko 13. marraskuuta 2024

Luontosuhdetta vahvistamassa!

Olla osa luontoa: yksi perustarpeistamme. Luontosuhde viittaa tapaan, jolla suhtaudumme
luontoon tai luonnossa olemiseen (suomen latu). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan varhaiskasvatuksen tehtävänä on vahvistaa lasten luontosuhdetta ja vastuullista toimimista ympäristössä sekä ohjata heitä kohti kestävää elämäntapaa.


Lasten luontosuhde vahvistuu heidän saadessaan viettää aikaa lähiympäristössä ulkoillen ja retkeillen. Myönteiset kokemukset ja elämykset ympäristössä lisäävät lastentunneyhteyttä luontoon. Aikuiset näyttävät myös omalla toiminnallaan mallia lapsille. Kun lapset oppivat arvostamaan hyvinvoivaa luontoa, heistä kasvaa ympäristöarvoja vaalivia kansalaisia. Varhaiskasvatuksen toiminnan tavoitteena on, että toiminta lapsille on merkityksellistä, oppimaan haastavaa sekä innostavaa.



Kouvolan varhaiskasvatuksessa tärkeää on:

  •        Arjen pienet luontokokemukset rakentavat pohjaa lapsen hyvälle luontosuhteelle ja ympäristöherkkyyden kehittymiselle.
  •        Lähiympäristö ja luontokohteet ovat tärkeitä kasvu- ja oppimisympäristöjä.
  •       Piha-alueita monipuolistetaan muun muassa kaupunkiviljelyn keinoin
  •        Toiminnassa huomioidaan luonnonsuojelulliset näkökulmat, jokaisenoikeudet, Suomen luonnon päivä sekä YK:n luonnon monimuotoisuuden päivä.
  •        Sisu-saukko, ympäristökasvatuksen tunnus ja maskotti, innostaa ja ohjaa lapsia elämyksellisiin luontokokemuksiin.


Päiväkodissa retkeilemme ja liikumme paljon lähiympäristössä. Kaikki osaamisen ja oppimisen osa-alueet on vietävissä myös ulos. Jo opitut taidot ja tiedot vahvistuvat, kun niitä harjoitellaan eri paikoissa. Lapsille ovat käyneet tutuiksi monet lähimetsien paikat, ja leikit jatkuvat siitä mihin ne ovat edellisellä kerralla loppuneet. Välillä lähdetään tutkimusretkelle etsimään uusia kivoja leikkipaikkoja. Lasten intoa on hienoa seurata, ja mitä kaikkea he löytävätkään metsän kätköistä. Kun aikuinen heittäytyy mukaan ihmettelyyn ja leikkiin, lapsi oppii, että hei, tämä onkin ihan jees juttu. Kaikki aistit käyttöön. Metsässä mielikin rauhoittuu. Pehmeällä sammalella on ihanaa pötkötellä talven ensimmäisten lumihiutaleiden kutittaessa kasvoja. Metsä tuoksuu metsältä, ja taivaalta kuuluu lentotorvien (joutsenten) ääntä.


Luonnossa toimiessa, voidaan toteuttaa kaikki oppimisen ja osaamisen osa-alueet:

#Ajattelu ja oppiminen

#Kulttuurinenosaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

#Itsestä huolehtimisen ja arjen taidot

#Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

#osallistuminen ja vaikuttaminen

 

#Kielten rikas maailma

#Ilmaisun monet muodot

#Minä ja meidän yhteisömme

#Tutkin ja toimin ympäristössäni

#Kasvan, liikun ja kehityn

maanantai 4. marraskuuta 2024

Jokaisella on oikeus turvalliseen arkeen

 
Naukion päiväkodin kaikissa ryhmissä tuetaan lapsia
 kaveritaidoissa, itsesäätelytaidoissa
sekä tunteiden nimeämisessä, sanoittamisessa ja tunnistamisessa. 
Taitoja harjoitetaan
pedagogisesti suunniteltuna toimintana 
sekä spontaanisti kaikissa arjen tilanteissa.

Varhaiskasvatuksen toiminnan tavoitteena on edistää lapsen toimimista
vertaisryhmässä sekä toisten ihmisten kunnioittamista. 
(Opetushallitus)

Kaveritaidoissa jokainen lapsi tarvitsee harjoitusta jollekin taitojen osa-alueelle: 
toisten kuuntelemiseen, omien mielipiteiden ilmaisemiseen rakentavalla tavalla, avun
pyytämiseen tai vaikkapa empatiataitoihin. 

Päiväkodissamme on käytössä
Pisarapuuttumisen-malli (Väestöliitto), joka on valittu varhaiskasvatuksen
kiusaamisenvastaisen puuttumisen työvälineeksi. Tässä mallissa lasten kanssa
harjoitellaan ratkomaan ristiriitatilanteita, joita syntyy arjessa. Olennaista
pisarapuuttumisessa on se, ettei tilanteissa etsitä syyllistä, vaan kuunnellaan kaikkia
osapuolia, pohditaan, mitä tässä tapahtui, miltä toisesta mahtaa tuntua, tuntuikohan
tämä kaikista mukavalta ja reilulta sekä lopuksi sovitaan yhdessä, ettei enää toimita näin.
Kokijan näkökulmasta kaikki häirintä on hämmentävää ja satuttavaa. (Väestöliitto)

Päiväkodissamme on tänä syksynä erityisesti kiinnitetty huomiota lasten kielenkäyttöön
toisiaan kohtaan sekä siihen, 
että jokaisen lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen toteutuu. 
Koskemattomuus- ja kielenkäyttösäännöt löytyvät 
nyt päiväkotimme yhteisistä säännöistä.



Esioppilaiden itse nimeämästä Sydänkerhosta on tullut oppilaille tärkeä. 
Sydänkerhoonkokoonnutaan kerran viikossa. 
Se on ennaltaehkäisevää ja pedagogisesti suunniteltua
toimintaa, joka vastaa esiopetusryhmästä nousseisiin tarpeisiin. 
Tunnetaitojen harjoittelussa on tärkeää painottaa oppilaille, 
että kaikenlaiset tunteet, kuten esim. ilo,
suru ja viha ovat sallittuja. 
Tärkeää on myös oppia erilaisia keinoja, joilla ei kivalta
tuntuvan tunteen saisi katkaistua ja pystyisimme keskittymään 
mukaviin asioihin ympärillämme. 

Toiminnan keskiössä on harjoittaa lasten turvallisuuteen liittyviä taitoja ja
vahvistaa lapsen kunnioitusta oman ja toisen kehon suojelemiseen.
Toiminta koostuu vuorovaikutuksesta, leikeistä, musiikista, sosiaalisista tarinoista sekä
erilaisista aiheeseen liittyvistä kuvamateriaaleista. Sydänkerho aloitetaan aina samalla 
tavalla ja lopetetaan arviointiin, mitä tänään opittiin. Alussa oppilaat kertovat
tunnekorttien avulla sen hetkisistä fiiliksistään. Tässäpä oiva hetki harjoitella mm. toisen
kuuntelemista, ilon tai kiukun sanoittamista sekä oivaltamista, kuinka siihen aamuiseen
heräämiseen liittyvä ikävä tunnetila on talttunut.

Sydänkerhossa oppilaat ovat rohkaistuneet puhumaan tunteistaan ja erilaisista arjen
leikeissä ja toiminnoissa tapahtuneista mukavista asioista sekä myös ristiriitatilanteista.
Ristiriitatilanteissa toisen osapuolen fyysinen koskemattomuus saattaa tulla loukatuksi,
tai loukkaavat sanat satuttavat toista. On totta, että kaikki tunteet ovat sallittuja mutta
kaikki tavat reagoida niihin eivät ole hyväksyttäviä. Olemmekin käyneet läpi erilaisia
rauhoittumiskeinoja kun minua harmittaa, suututtaa tai olen vihainen. Rauhoittuminen
auttaa pääsemään punaisesta (ikävä tunne) tunteesta vihreään (mukava tunne).

Rauhoittua voin mm. laskemalla mielessäni kymmeneen, pyytämällä apua aikuiselta,
lukemalla kirjaa tai hengittelemällä rauhallisesti. Moni myös kokee, että jonkinlainen
hypistely-, puristelu- tai stressilelu auttaa. Olemme harjoitelleet kosketuksen sääntöä ja
oman tilan käsitettä konkreettisesti mm. jonomuodostuksella, jossa kädenvarren mitta
kertoo onko turvaväli edessä jonottavaan lapseen riittävä. 

Saanko halata-leikki on ollut
oppilaiden suosikki ja sitä toivotaan uudestaan ja uudestaan. Tässä leikissä etsitään
musiikin loputtua pari ja kysytään kaverilta: “Saanko halata”. Luvan saatua halataan.
Myös kielteisen vastauksen hyväksyminen kuuluu leikkiin. Kielteiseen vastaukseen
sanotaan: “Ei haittaa”. Kielteinen vastauskin on OK, eikä sitä pidä ottaa henkilökohtaisesti.
Toiset tykkäävät halata ja toiset eivät.



Kaveritaitoja olemme harjoitelleet kuvatehtävän avulla. Tehtävässä on kuvia, miten kiva
kaveri toimii ja vastaavasti taas kuvia, mitkä eivät ole kivan kaverin tapoja toimia. 
Tässä aikuisen tehtävä on muistuttaa, ettei syyllistetä tosia oppilaita 
tai puhuta oppilaasta, joka ei ole paikalla (Pisarapuuttuminen).

On ollut antoisaa ja sitouttavaa pohtia itselleen tärkeitä asioita sekä rohkaistua puhumaan
niistä ääneen turvallisessa, luotettavaisessa sekä jo tutuksi tulleessa omassa
esiopetuksen pienryhmässä. Vertaisryhmä ja kokemus yhteisöön kuulumisesta ovat
lapsen oppimisen ja osallisuuden kannalta keskeisiä (Opetushallitus)

On tärkeä oppia kysymään lupa toisen koskettamiseen ja oppia myös sanomaan ei.
Jokaisen on muistettava, että oman punaisen tunteen vallitessa 
en saa satuttaa itseäni, enkä muita.

Kerhomaskotti Samppa on myös innokas sydänkerholainen .
Sydänkerhon aiheet tähtäävät aina lasten hyvinvointiin.


Laaja-alainen osaaminen
#Ajattelu ja oppiminen
#Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaiseminen
#Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
#Osallistuminen ja vaikuttaminen

Oppimisen alueet
#Kielten rikas maailma
#Ilmaisun monet muodot
#Minä ja meidän yhteisömme
#Tutkin toimin ympäristössäni
#Kasva, liikun ja kehityn