Musiikin voima

Ensimmäisen ikävuoden aikana lapselle seurustelu puhuen, lorutellen ja laulaen saa aikaan lapsessa turvallisuuden tunnetta. Lapselle puhuminen ja laulaminen sekä hänen ääntelyihinsä vastaaminen, on lapselle hyvin palkitsevaa. Lapsi nauttii tutun laulun kertaamisesta. 

Toisen ikävuoden aikana lapsi oppii tuntemaan ja tunnistamaan tiettyjä käsitteitä ja hänen sanavarastonsa laajenee. Lapsi löytää kyvyn tuottaa itse ääntä niin laulamalla kuin esimerkiksi soittamalla soittimia. Lapsi alkaa imitoimaan aikuisen laulua melodisesti ja rytmisesti sekä aloittamaan spontaaneja yksinkertaisia lauluja. 

Kolme- ja neljävuotiaana lapsi laulaa ja loruttelee oppimiaan lauluja ja loruja aktiivisesti. Lapsen oppiessa käyttämään kuuloon perustuvaa erottelukykyä hän kykenee laulamaan sävelmän oikein ja oikeassa rytmissä. Se vaikuttaa merkittävästi myös kielelliseen kehitykseen sekä myöhemmin lukutaidon oppimiseen. Laulamisesta ja äänenkäytöstä muodostuu lapselle ominainen tapa ilmaista itseään.

Monipuolisten lauluvalikoimien kautta lapsi tutustuu uusiin käsitteisiin sekä laajentaa tietojaan muusta maailmasta ja eri kulttuureista. Varhaisella musiikkikasvatuksella on yhteyksiä lapsen kielen oppimiselle ja kehitykselle. 

Mansikkamäen kotipesässä lauluja opitaan sekä aikuisilta lapsille, että lapsilta lapsille tarttuvan rytmin, tarttuvan sanoituksen kautta ja toistojen avulla. Tällä hetkellä Mansikkamäessä kuuluu päivittäin lasten laulamana Tiritiriteijaa lauloi kaiken kesän (Peipon pesä) ja Joulu on joulu on laulut. Päiväkodin pihalla odotetaan keinussa laulukaveria, kaverin saavuttua laulu raikaa ja hymyt nousee korviin asti. Ajoittain laulamista kuulee myös nukkarissa ja ruokailun aikana...

        #Kielten rikas maailma

#Ilmaisun monet muodot

#Minä ja meidän yhteisömme

#Tutkin ja toimin ympäristössäni

#Kasvan, liikun ja kehityn

#Ajattelu ja oppiminen

#Kulttuurinenosaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

#Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

#osallistuminen ja vaikuttaminen