torstai 18. joulukuuta 2025

Avaatko oven joulun tulla?

 Avaatko oven joulun tulla?

Avaatko oven joulun tulla?
Joulu on jo täällä!
Vai pidätkö ovesi visusti kiinni,
salvat oven päällä?
Sadun huoneessa salaisessa,
saat lahjaksi ruusut ja tähdet.
Ota ne reppuun, evääksi,
kun matkoillesi lähdet

-Hannele Huovi-


Kyllä ovi joululle on ollut Naukion päiväkodissa auki jo marraskuusta lähtien. Joulua on valmisteltu Leikkimössä leikkien, Kotipesissä pipareita leipoen ja Superleikkipäivissä askarrellen ja taiteillen jouluisia kädentaitoja ja taideteoksia. Päiväkotia on puettu jouluasuun yhdessä lasten kanssa.


Kotipesien ihastuttavat jouluovet ihailtavissa vielä vuoden loppuun asti!

Tänään on suuri ja odotettu päivä! Hämärän hyssyn, joulupuuron ja joulun superleikkien jälkeen monella on tiedossa joululoma! Myös päiväkoti rauhoittuu joulun viettoon, ovet ovat auki arkipäivisin hoidon varanneille, mutta lapsia on paikalla normaalia vähemmän. Täydellä tohinalla jatketaan taas tammikuussa!

Ihanaa joulua ja Kaikkea hyvää uudelle vuodelle 2026!

keskiviikko 10. joulukuuta 2025

Jouluhepuli



Kun joulukalenterin ensimmäinen luukku napsahtaa auki alkaa joulu tulla päivä päivältä lähemmäksi. Päiväkodissa on jo aloitettu joulun toimet aikaisemmin, mutta joulukalenteri avaa lapselle konkreettisen ajatuksen kuinka monta yötä jouluun on...


 Jännitys alkaa nostaa päätään ja toisinaan kiehua yli. Tunteet roihuavat ja kiehuvat välillä yli. Jotain näin jännittävää ja kivaa on vaan niin vaikea odottaa. No, millä kesyttää jouluhepulit?  Aikuisilla on omat keinonsa laskeutua jouluun käymme joulukonserteissa, katsomme sokerisia jouluelokuvia ( Die hard käy myös...) askartelemme, leivomme tai hiljennymme kynttilän ja jouluvalojen tuikkeessa.

 Lapset tarvitsevat aikuisia jouluhepulin kesytykseen ja siinä jouluiset lastenkirjat ovat keino parhaimmasta päästä. Kirjoissa käsitellään, ystävyyttä, jännitystä, odottamista ja ennen kaikkea niissä on ripaus joulun taikaa. kysykää kirjastoista joissa juuri nyt varmasti löytyy kivaa lukemista kaikille. On joulukalenteri kirjoja joita voi lukea pienen palan päivässä tai pidempiä jouluseikkailukirjoja, joita voi jatkaa seuraavana iltana. Illalla viimeisenä kiva joulukirja rauhoittaa sekä lapsen että aikuisen.

 Käsillä tekeminen ja touhuaminen vie ajatukset pois jännityksestä, jouluiset askartelut eivät ole vain askartelua nevievät ajtukset pois kiireestä ja jännityksestä rauhoittavat mieltä. Jouluiset askartelut omat tuotokset tontut. kuuset tai jouluporot kulkeutuu ylpeiden tekijöidensä mukana kotiin. Vuosien jälkeen kun lapset ovat kasvaneet nämä pörröiset. kierosilmäiset tontut ovat vanhempien sydäntä lämmittäviä jouluaarteita. 








keskiviikko 3. joulukuuta 2025

Pelkkä ikäraja ei suojele lasta


Lapset tarkkailevat ympäristöään aktiivisesti syntymästään asti 
ja alkavat jo varhain hahmottaa, miten mediaa käytetään. 
Havainnoimalla ympäristöään lapsi tulee tietoiseksi siitä, 
millaisia toiminnan mahdollisuuksia mediat välittävät.

Lapsi muodostaa nopeasti käsityksen siitä, miten mediat nivoutuvat perheen arjen rytmiin 
ja ovat osana perheen tottumuksia ja tapoja. 
Oman mediankäytön alkaessa mediasuhde vakiintuu, 
kun median parissa jaetaan mielenkiinnon kohteita, pelataan ja leikitään.
Tärkeää on, että median synnyttämiä kokemuksia käsitellään yhdessä, 
sillä ne vaikuttavat lapsen ajatteluun ja toimintaan. 



Mediakulttuurin ajassa, jota elämme, on oltava sensitiivinen sille, 
millaisia aineksia mediakulttuuri tarjoilee lasten kasvuun ja kehitykseen.

Lapsen ensimmäiset mediahetket koostuvat tavallisesti musiikin kuuntelusta, kuvakirjojen katselusta ja aikuisten lukemien lorujen tai pienien tarinoiden kuuntelusta. Myös kuvaohjelmien katselu alkaa vauvaiässä. Tutkimukset antavat viitteitä siitä, että kosketusnäytölliset laitteet lisäävät yhä nuorempien lasten itsenäistä netin käyttöä ja digitaalinen pelaaminen alkaa monesti jo taaperoiässä. Esi- ja alkuopetusikään tultaessa mediankäyttö lisääntyy, säännöllistyy ja monipuolistuu.

Pienen lapsen mediasuhteeseen vaikuttavat ensi sijaisesti muut perheenjäsenet, mutta vertaisryhmällä on yhä suurempi merkitys jo varhaiskasvatusiässä. Esi- ja alkuopetusikäisen lapsen ikätovereilla on yhä ratkaisevampi merkitys kouluikään tultaessa ja heidän roolinsa vahvistuu entisestään teini-iässä.

Mutta mitä sitten pitäisi tehdä? 
Ikäraja yksin ei siis suojele lasta. Sen tekee aikuinen! 
Aikuisen oppaana ikärajat toimivat.  
Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, 
sitä keskeneräisempiä ovat ne kognitiiviset taidot, 
joilla mieli pystyy käsittelemään mediakulttuurin sisältöjä,
 ja sitä tärkeämpää on myös, että ikärajoja noudatetaan.

Aikuinen on tarpeen myös elämyksen aikana! 
Kun mediakulttuuria tutkitaan ja katsotaan yhdessä, 
lapsi peilaa aikuisen reaktioita ja hakee rauhallisesta, aikuisesta kanssakatsojasta turvaa. 

Aikuinen saa toimia elämyksen käsittelyn mahdollistajana. 
Eikä mediakulttuurielämys (oli se sitten video, peli, ohjelma) pääty lopputeksteihin; 
etenkin lapset siirtyvät luontevasti käsittelemään kokemaansa 
leikeissä, keskusteluissa ja luovassa ilmaisussa.

Oppimisen alueet:
#Kielten rikas maailma
#Ilmaisun monet muodot
#Minä ja meidän yhteisömme
#Tutkin ja toimin ympäristössäni
#Kasvan, liikun ja kehityn
Laaja-alainen osaaminen:
#Ajattelu ja oppiminen
#Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
#Itsestä huolehtiminen ja arjentaidot
#osallisuusjavaikuttaminen