Pelkkä ikäraja ei suojele lasta

Lapset tarkkailevat ympäristöään aktiivisesti syntymästään asti 

ja alkavat jo varhain hahmottaa, miten mediaa käytetään. 

Havainnoimalla ympäristöään lapsi tulee tietoiseksi siitä, 

millaisia toiminnan mahdollisuuksia mediat välittävät.

Lapsi muodostaa nopeasti käsityksen siitä, miten mediat nivoutuvat perheen arjen rytmiin 

ja ovat osana perheen tottumuksia ja tapoja. 

Oman mediankäytön alkaessa mediasuhde vakiintuu, 

kun median parissa jaetaan mielenkiinnon kohteita, pelataan ja leikitään.

Tärkeää on, että median synnyttämiä kokemuksia käsitellään yhdessä, 

sillä ne vaikuttavat lapsen ajatteluun ja toimintaan. 

Mediakulttuurin ajassa, jota elämme, on oltava sensitiivinen sille, 

millaisia aineksia mediakulttuuri tarjoilee lasten kasvuun ja kehitykseen.

Lapsen ensimmäiset mediahetket koostuvat tavallisesti musiikin kuuntelusta, kuvakirjojen katselusta ja aikuisten lukemien lorujen tai pienien tarinoiden kuuntelusta. Myös kuvaohjelmien katselu alkaa vauvaiässä. Tutkimukset antavat viitteitä siitä, että kosketusnäytölliset laitteet lisäävät yhä nuorempien lasten itsenäistä netin käyttöä ja digitaalinen pelaaminen alkaa monesti jo taaperoiässä. Esi- ja alkuopetusikään tultaessa mediankäyttö lisääntyy, säännöllistyy ja monipuolistuu.

Pienen lapsen mediasuhteeseen vaikuttavat ensi sijaisesti muut perheenjäsenet, mutta vertaisryhmällä on yhä suurempi merkitys jo varhaiskasvatusiässä. Esi- ja alkuopetusikäisen lapsen ikätovereilla on yhä ratkaisevampi merkitys kouluikään tultaessa ja heidän roolinsa vahvistuu entisestään teini-iässä.

Mutta mitä sitten pitäisi tehdä? 
Ikäraja yksin ei siis suojele lasta. Sen tekee aikuinen! 

Aikuisen oppaana ikärajat toimivat.  

Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, 

sitä keskeneräisempiä ovat ne kognitiiviset taidot, 

joilla mieli pystyy käsittelemään mediakulttuurin sisältöjä,

 ja sitä tärkeämpää on myös, että ikärajoja noudatetaan.

Aikuinen on tarpeen myös elämyksen aikana! 

Kun mediakulttuuria tutkitaan ja katsotaan yhdessä, 

lapsi peilaa aikuisen reaktioita ja hakee rauhallisesta, aikuisesta kanssakatsojasta turvaa. 

Aikuinen saa toimia elämyksen käsittelyn mahdollistajana. 

Eikä mediakulttuurielämys (oli se sitten video, peli, ohjelma) pääty lopputeksteihin; 

etenkin lapset siirtyvät luontevasti käsittelemään kokemaansa 

leikeissä, keskusteluissa ja luovassa ilmaisussa.

Oppimisen alueet:
#Kielten rikas maailma
#Ilmaisun monet muodot
#Minä ja meidän yhteisömme
#Tutkin ja toimin ympäristössäni
#Kasvan, liikun ja kehityn

Laaja-alainen osaaminen:
#Ajattelu ja oppiminen
#Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
#Itsestä huolehtiminen ja arjentaidot
#osallisuusjavaikuttaminen