ILOA JEA:STA!

 JEA eli joustava esi- ja alkuopetus koostuu varhaiskasvatuksesta ja alkuopetuksesta. 

Joustavan esi- ja alkuopetuksen pyrkimyksenä on muodostaa kokonaisuus, 

jossa esiopetuksessa sekä ensimmäisellä ja toisella luokalla asetetut tavoitteet

 ja sisällöt voi saavuttaa joustavasti 2–4 lukuvuoden aikana. 

JEA-junan kyydissä lapset oppivat oppimiskokonaisuuksiin ja

 oppiaineisiin liittyviä tietoja ja taitoja. 

Lisäksi opetellaan yhteistyötaitoja, hyvinvointitaitoja, tunne- ja vuorovaikutustaitoja,

 sankaritaitoja ja koululaiseksi kasvamisen taitoja.  

Naukion päiväkodissa JEA päivä eli kissa päivä on aina torstaisin. 

Toteutamme joustavaa esi- ja alkuopetusta yhdessä Naukion koulun kanssa. 

Meillä toimii yhteensä viisi pienryhmää, ja jokaisessa ryhmässä n. 11 lasta.

 Pienryhmät koostuvat esioppilaista sekä ensimmäisen ja toisen luokan oppilaista.

 JEA ohjaajia on myös viisi ja ryhmät kiertävätkin heidän välillään viiden viikon kierroissa. 

Aiheet JEA pajoille tulevat usein lasten mielenkiinnonkohteista. 

Tähän mennessä meillä on ollut esimerkiksi urheilua sisällä ja ulkona, askartelua, 

Leikkimön leikkejä, musiikkia ja leivontaa. 

Viimeiset viisi viikkoa lapset ovat päässeet musisoimaan, urheilemaan Urheilutalolle, 

leipomaan, tutkimaan avaruutta ja askartelemaan omat raketit 

sekä harjoittelemaan alkeiskoodaamista Beebot-robotin avulla. 

Viimeisessä JEA kierrossa meillä on yhtenä pajana ollut leivonta. 

Olemmekin leiponeet lasten kanssa ihania tuplasuklaa cookieita. 

Jokainen on päässyt osallistumaan leivonta prosessiin, 

mittailemaan kuivia aineita tai sekoittamaan sähkövatkaimella taikinaa. 

Harjoittelimme myös suklaan pilkkomista ja kananmunan rikkomista. 

Lapset ovatkin olleet sitä mieltä, että leivonta on ihan parasta

 ja nämä cookiet erityisen hyviä. Lapset ovatkin toivoneet vielä lisää leivontaa!   

  

 

 

Areenasta iloa arkeen!

Tammi- helmikuun aikana tiistaisin pienryhmillä on ollut mahdollisuus lähteä liikkumaan Sami Hyypiä -areenalle. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on innostaa lapsia liikkumaan monipuolisesti sekä kokemaan liikunnan iloa. Liikkuminen tukee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Samalla harjoiteltiin lähiliikenteessä liikkumista ja turvalliseen liikkumiseen liittyviä sääntöjä ja tapoja. Yksi varhaiskasvatuksen tavoitteena onkin lähiympäristöön tutustuminen. Naukion päiväkodissa tämä on toteutunut selkeästi myös muiden liikuntalajien yhteydessä.

Areenalla lapset leikkivät erilaisia liikuntaleikkejä kuten hippaleikkejä, pallonkäsittelyä ja juoksua. Kaikki toiminta oli lasten mielestä mieluista. Päiväkotimme pienryhmät tekivät myös yhteistyötä, jolloin saimme enemmän leikkijöitä yhteisleikkeihin. Päiväkodin yhteisöllisyys ja vuorovaikutus vahvistui ryhmien välillä.  Tärkeää oli myös ohjeiden kuuntelu ja toimiminen niiden mukaisesti. Lasten innostus liikkumiseen näkyi iloisina ilmeinä ja Areenalla olisi viihtynyt pidempääkin. Tämä on ollut hieno kokemus, josta lapset ovat puhuneet myös kotona. 

Tänne uudestaan! Vihreä hymynaama ei kun sydän!

 

                                      

 

Oppimisen alueet:
#Kielten rikas maailma
#Ilmaisun monet muodot
#Minä ja meidän yhteisömme
#Tutkin ja toimin ympäristössäni
#Kasvan, liikun ja kehityn

 

Laaja-alainen osaaminen:
#Ajattelu ja oppiminen
#Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
#Itsestä huolehtiminen ja arjentaidot
#osallisuus ja vaikuttaminen

 

Hyvä on hiihtäjän hiihdellä

 Hiihtopäivä!

 Puetaan ja laitetaan monot päiväkodilla jalkaan. Napakassa pakkassäässä lähdemme kohti Lassilan peltoa, hiihtomaata. Pitkän pitkä jono, osalla sukset sylissä ja toisilla pulkat perässä. Tästä tulee todellinen talviurheilupäivä.

 Hiihtäminen on jännittävä ja uusi juttu aika monelle. On harjoiteltu kenties kotipihalla ja nyt ensimmäistä kertaa suunnataan isolle ladulle. Joukossa on myös muutama jo enemmän hiihtänyt, joille tämä on tuttu juttu. Pulkkamäen juurella aikuiset auttavat sukset jalkaan ja ohjaavat hihtäjät ladulle. Tunnustellen he lähtevät pikkuhiljaa hiihtämään eteenpäin. Sauvat ovat vapaaehtoiset,  kehoitetaan kokeilemaan ensin ilman sauvoja, jotta lapsi tottuu suksen ja jalkojen liikkeeseen. Käsien ja jalkojen yhteistyö alussa voi olla vaikeaa. Hiihtämisen rytmi löytyy helpommin ilman sauvoja. Jollekin sinnikkäälle sauvat ovat SE juttu ne on pakko saada käteen.

 Päättäväisin ilmein lapset alkavat hiihtää.  Ihan ilman pahaa mieltä ei luisteluissa ja hiihdoissa selvitä. Kun suuret odotukset ja hiihdossa etenkin ylämäen todellisuus kohtaa niin suomeksi sanottuna "käpyhän" siinä pienelläkin palaa. Toisinaan kannustus , huumorinkukka tai vetoapu auttaa, mutta joskus sukset lähtee kainalossa takaisin alkuun ja vaihdetaan laji pulkkailuun. Pakko ei pientä houkuta ladulle, kaikkeen uuden oppimiseen tarvitaan aikaa ja toistoja.

 Isolla pellolla  hiihdon hurmaan kiinnipäässet viuhtovat eteenpäin posket punaisena. Peltolenkki on lapsen silmin pitkä ja eri vauhtia hiihdettäessä välillä myös yksin puurtamista. Me aikuiset sukkuloimme eri tahtiin hiihtävien välillä pitkin peltoa ja aina on vastassa sitkeä,sisukas ja iloinen hiihtäjä. Oli muutama joita ei kiinni ehtinyt saada kun hiihtivät jo kaksi kierrosta. Eväänä maisteltiin mandariinin palaset ja keksittiin linnunpoikaleikki jotta ei hanskoja tarvinnut kovassa pakkasessa riisua, lapset huusivat suu auki Piip Piip piip  ja saivat mandariin palasen suoraan suuhun. Mehuisan pikkupalan jälkeen taas sukset kainaloon ja kohti päiväkotia. Kaikilla oli jo kova nälkä mutta vilu ei onneksi vaivannut kuin hiukan monon päästä ja peukaloista. Rytmikkään " UUNIMAKKARAA, UUNIMAKKARAA... "- hoilotuksen tahdissa marssimme takaisin päiväkodin patojen ääreen. Kolme päivää hiihtoa oli niin kivaa ja sopivan rankkaa. Jäi lapsille ja aikuislle hyvä mieli että uudestaankin voisi mennä...