Draamakasvatus

Draamakasvatus varhaiskasvatuksessa yhdistää leikin, mielikuvituksen ja vuorovaikutuksen tavalla, joka tukee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Draamakasvatus ei ole pelkästään näyttelemistä tai esitysten valmistamista. Se on ennen kaikkea prosessi, jossa lapset pääsevät tutkimaan maailmaa roolien, tarinoiden ja kehollisen ilmaisun kautta. Draama tarjoaa turvallisen tilan kokeilla erilaisia tunteita, tilanteita ja näkökulmia. 

Varhaiskasvatuksessa draamakasvatus voi olla roolileikkejä, tarinankerrontaa, sadutusta, improvisaatiota, liikettä ja kehollista ilmaisua, yhteisiä kuvitteellisia maailmoja. 

Draamakasvatuksella on monia hyötyjä lapsen kehitykselle: sosiaaliset taidot kehittyvät, tunnetaidot vahvistuvat, kielellinen kehitys rikastuu, luovuus ja mielikuvitus kehittyy, itsetunto vahvistuu. 

Draaman ei tarvitse olla monimutkaista tai aikaa vievää. Pienetkin hetket  arjessa voivat muuttua merkityksellisiksi draamakokemuksiksi.

 Aikuinen toimii mahdollistajana, kannustajana ja turvallisen ilmapiirin luojana. 

Oppimisen alueet:
#Kielten rikas maailma
#Ilmaisun monet muodot
#Minä ja meidän yhteisömme
#Tutkin ja toimin ympäristössäni
#Kasvan, liikun ja kehityn

 

Laaja-alainen osaaminen:
#Ajattelu ja oppiminen
#Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
#Itsestä huolehtiminen ja arjentaidot
#osallisuus ja vaikuttaminen

Lasten tiedekasvatus

 Lasten kanssa tiedekasvatuksessa korostuu yhdessä ihmettely ja pohdinta sekä kysymysten esittäminen.  Tutkimisen taidot ovat arjen taitoja, joista hyötyy läpi elämän ja näitä taitoja voi opetella jo pienestä pitäen leikin avulla.  

Pienen lapsen kanssa voi ihmetellä arjen asioita mitä kuulet, näet, haistat tai kenties maistat. Näistä voi syntyä mitä hienoimpia keskusteluja ja pohdintoja. 

Metsäretket ovatkin oiva keino tutkia ympäristöä, seuraten vaikkapa muurahaisia ja näiden elämää. Havainnoida vuodenaikoja, miten ne näyttäytyvät esimerkiksi puissa.  

Isompien lasten kanssa voidaan havainnoida asioita kokeilun kautta ja tästähän sitä parhaiten oppii, kun pääsee itse tekemään ja näkemään mitä tapahtuu. Tästä hyvänä esimerkkinä on Vaahterarinteen puolella Perhosten, Korien, Kissojen ja Tikkareiden lasten pienryhmissä tehdyt lumitutkimukset.  

 

Oli jo jännää, kun ensi haettiin ulkoa lunta vateihin ja pohdittiin mitä sille lumelle oikein tapahtuu sisällä? Varmoja oltiin siitä, että se sulaa. Lunta sulatettiin ja tutkittiin mitä jäi jäljelle suodatinpussiin? Todettiin, että likaa ja ei ole hyvä idea syödä lunta! Lunta säilöttiin purkkeihin niin, että yhteen kansi tiiviisti kiinne, yksi purkki laitettiin pipon sisään ja yksi jättiin ilman kantta. Näistä teimme hypoteesin mikä sulaa hitainten ja mikä nopeinten? Ja kyllä niitä purkkeja käytiin kurkkimassa, mitä niille onkaan mahtanut tapahtua? Tästä on hyvä suunnata kohti uusia mielenkiintoisia tutkimuksia vaikkapa kevään merkeissä.    

Lue, opeta, innosta!

Tänä vuonna Valtakunnalista varhaiskasvatuspäivää vietetään torstaina 12. maaliskuuta teemalla Lue, opeta, innosta – kielitaitoa ja laatua varhaiskasvatukseen! Laadukas lastenkirjallisuus avaa ovia kieleen, ajatteluun ja maailmaan!

Yhteiset lukuhetket rakentavat vuorovaikutusta, iloa, lohtua ja yhteenkuuluvuutta. Päiväkodeissa lukuhetket myös rytmittävät arkea ja johdattavat mielikuvituksen maailmaan! Lukemisen ilo ja tarinat ovat olleet perinteisesti osa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa: kirjanurkkausten ja yhteisten lukuhetkien tulee kuulua olennaisesti jokaisen lapsen päivään. Kielellisesti rikas ympäristö tukee kaikkien lasten oppimista. Kun lapsi kiinnostuu kirjoista varhaiskasvatuksessa, hänelle avautuu mahdollisuus rakentaa elinikäinen suhde lukemiseen ja kirjallisuuteen.

 

Varhaiskasvatus tarjoaa ympäristön, jossa lapsi tutustuu kieleen vuorovaikutuksen ja monipuolisen kirjallisuuden kautta. On tärkeää tarjota lapsille päivittäin mahdollisuuksia kuunnella, keskustella ja tutkia kirjoja yhdessä aikuisen kanssa. Monikielisten lasten kohdalla tämä tarkoittaa myös lapsen oman kotikielen tunnistamista ja arvostamista rinnakkain suomen, ruotsin tai saamen kielen oppimisen kanssa.

Varhaiskasvatuspäivänä haluamme muistuttaa lukemisen monipuolisista vaikutuksista ja kannustaa lorujen, runojen ja kirjallisuuden aktiiviseen ja suunnitelmalliseen hyödyntämiseen  jokapäiväisessä toiminnassa.

Kasvan lukijaksi

Kaikki lapset voivat olla lukijoita. Jokaiselle lapselle on olemassa oikeanlainen kirja, mieluinen lukutilanne ja riittävästi aikaa. 

Naukion päiväkodilla on herätelty uusia (vanhoja) tapoja herätellä lasten sekä! perheiden kiinnostusta lukemiseen ja yhteisiin lukuhetkiin. Kotipesien eteisiin on ilmestyneet iltasatuhyllyt/korit, joista  lapset saa vanhemman kanssa lainata kirjan yhdessä luettavaksi. Iltasatuhyllyn kirjoja vaihdellaan ja päivitetään. Toistaiseksi olemme olleet omavaraisia, mutta tähän toimintaan myös kirjastosta saa täydennystä.

 Lepohetkillä kuunnellaan hyviä lapsen tasoisia ja innostavia äänikirjoja. Lepohetkillä aikuiset lukevat myös itse satuja. Tutun aikuisen rauhallinen ääni rauhoittaa lapsia ja he kuuntelevat tarkkaan. Sen tuntee tiiviissä hiljaisuudessa ja pienissä nauruissa hauskassa kohdassa. Tässä on myös se iltasadun taika. Oman rakkaan vanhemman tuttu ääni ja läheisyys tukevat rauhoittumista, sekä vastaa myös iltaiseen läheisyyden tarpeeseen.

 Kirjastoauto päiväkodin pihassa alkaa olla tuttu ja odotettu vierailija. Joka toinen viikko saapuva Tesaurus tarjoaa meille kirjaston palvelut suoraan portille. Isosta vihreästä dinosta löytyy aina uusia kivoja kirjoja, jotka laitetaan esille lasten saataville. "Lue mulle tää!" kuuluu useammin kuin kerran päivässä.

Uusin VANHA elvytetty lukemiseen ja sanojen maailmaan innostava tapa on vanha kunnon Lorupussi, Se innostaa myös kaikkein pienimpiä ja usein kuuleekin "kuka saa, kuka saa lorupussiin kurkistaa.." rallatusta leikin keskeltäkin. Lapset ovat olleet innostuneita loruista jotka kerta kerralta tulevat tutummiksi. 

Kuukauden kirja päiväkodin kirjastossa innostaa lukemiseen monin tavoin, kirjaan liittyen löytyy oheisena tehtäviä, loruja ja leikkejä. Jos itse kirja ei jaksa sillä hetkellä kiinnostaa leikin ja lorujen kautta suunnataan lapsen mielenkiintoa kohti kirjaa.