maanantai 29. tammikuuta 2024

Arjen taitoja

Oma tuttu pienryhmän nimi kajahtaa ilmoille. On aika kerätä ulkoleikeissä käytetyt välineet ja viedä ne paikoilleen ulkovarastoon. 

Matka suuntaa oman pienryhmän ulko-ovelle. Onkohan kaikki läsnä olevat ryhmän jäsenet paikalla? Kyllä on. Tarkastus vaatteille tarvitaanko harjaa lumien putsaukseen vai riittääkö pelkkä jalkojen tömistely.

Oven avauduttua ihana lämpö kohtaa meidät. Kädet alkavat töihin. Käsineet tipahtavat lattialle, jonka jälkeen vaatteet riisuuntuvat yksi toisensa jälkeen. Aika ajoin katsotaan pukeutumisrobotista mallia, mikä vaatekappale kannattaisi riisua seuraavaksi. "Minä itse ", " Minä osaan",  " Auttaisitko minua? , "En saa" ovat lauseita, joita kuulee usein eteisessä riisumisen ohessa.

Aikuisen rooli on ohjata, auttaa, kannustaa ja motivoida lasta. Lasten kanssa harjoitellaan riisuuntumista ja omista tavaroista huolehtimista. Eteistilanteissa myös sanavarasto karttuu, kun vaatteita nimetään. Pukeutumis-/riisuuntumistilanteet herättävät, joskus voimakkaitakin tunteita. Nämä hetket ovat oiva mahdollisuus opetella havaitsemaan, tiedostamaan ja nimeämään tunteita lasten kanssa vahvistaen heidän tunnetaitojaan.

Riisuuduttuaan vaatteet on vietävä lattialta paikoilleen. Lapset vievät käsineet, hatut ja kaulurit omiin vaatekoreihinsa. Oman korin tunnistamista helpottavat nuorimmilla lapsilla oma tuttu merkki ja nimi. Esioppilaat tunnistavat oman paikkansa pienryhmävärin sekä nimensä perusteella. Joskus silti omat tavarat eksyvät kaverin koriin. Ei hätää mehän harjoitellaan vielä. Se missä nuorimmat lapset vasta harjoittelevat pyykkipojan avaamista, niin esioppilaat laittavat näppärästi pyykkipojalla käsineet yhteen ja pujottavat ne kuivauskaappiin kuivumaa. 

Lasten omatoimisuus ja osallisuus lisääntyvät iän myötä. Aivan pienimmät päiväkotilaiset tarvitsevat aikuisen täyden tuen, kun taas esikoululaisille riittää aikuisen valvonta ja ohjaus pukeutumis-/riisuuntumistilanteissa.


Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata heitä tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valintoja. Lasten itsenäisyyden asteittaista lisääntymistä tuetaan. Lapsia autetaan, ja heitä kannustetaan pyytämään apua sitä tarvittaessa.

#itsestä huolehtiminen ja arjen taidot  Peda.net

#Ajattelu ja oppiminen
#Kulttuurinenosaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
#Itsestä huolehtimisen ja arjen taidot
#osallistuminen ja vaikuttaminen
 
#Kielten rikas maailma
#ilmaisun monet muodot
#Minä ja meidän yhteisömme
#Tutkin ja toimin ympäristössäni
#Kasvan, liikun ja kehityn

tiistai 23. tammikuuta 2024

“Jee, onks meil oikeita vaippoja!?”


Leikki nähdään varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa lasten oppimisedellytysten sekä sosiaalisten taitojen ja terveen itsetunnon kehittymisen tekijänä. Leikeissä esiintyviä oppimista edellyttäviä asioita ovat: innostus, omien taitojen haastaminen sekä yhdessä tekeminen. Aikuisen mukanaolo leikeissä, leikkien dokumentointi sekä havainnointi kuuluvat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagogiseen työtapaan. Leikkiympäristöjen kehittäminen lähtee näiden kautta saadusta tiedosta sekä lasten kiinnostuksen kohteista ja tarpeista. Henkilöstöä ohjataan suunnittelemaan, kehittämään ja rakentamaan oppimis-/leikkiympäristöjä yhdessä lasten kanssa. Oppimisympäristöjen kehittämisessä on huomioitava, että ne vahvistavat yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa. (Opetushallitus)

Naukion päiväkodissa tilat ovat leikkiin kutsuvia ja lapsissa näkyy leikin ilo. Yksi lasten osallisuutta edistävistä asioista on lasten mukanaolo leikkiympäristöjen kehittämisprosessissa.Naukion päiväkodissa kaikki lapset tekevät oman vasutaulun, jossa näkyy mm. kuvia ja piirroksia tai lasten kertomuksia leikeistä, mitkä ovat heidän mieluisimpia leikkejään päiväkodissa tällä hetkellä. Lapset kertovat myös, miten heidän näkökulmastaan leikkejä voisi kehittää. Vasutaulu on prosessi ja pedagoginen työkalu, jossa huomioidaan mm. lasten muuttuvat mielenkiinnonkohteet. 


Yksi lasten kestosuosikki on ollut kotileikki. 

Kotileikin kehittämisestä nousseita ajatuksia/ideoita esioppilailta:

“Kotileikkiin haluaisin semmosen vauvojen hoito-leikin: vauvoja, vaippoja ja vauvan sängyn

Haluaisin uuden kotileikin, siellä pitäisi olla niinku ruokia ja niiden hintalappuja

Haluan uuden leikin: Pupuleikin ja vauvaleikin! Vauvaleikin!

“Askarrella leikkiruokaa”

On tärkeää, että jokainen oppilas kokee tulleensa huomioiduksi ja heidän aloitteisiinsa vastataan. Toiveiden toteutuminen vaatii aikaa, eikä ole tarkoitus, että kaikki tapahtuisi hetkessä.


Esiopetusryhmässä suunniteltiin Superleikkipäivän teemaksi leikkiympäristöjen kehittäminen. Kotileikin osalta ryhdyttiin tuumasta toimeen. Aivan aluksi käytiin oppilaiden kanssa tutkimassa päiväkotimme “leikkipankkia”, millaista kotileikkiin liittyvää uutta materiaalia sieltä löytyisi. Keräsimme mukaamme astioita ja kaikenlaista leikkiruokaa. Oli kuitenkin hyvä pitää mielessä, ettemme haali mukaamme liiallista tavaramäärää. Oppilaiden on helpompi palauttaa leikin loputtua tavarat omille paikoilleen, kun astioita ja leikkiruokia on vähemmän ja niiden löytäminenkin leikissä on tällöin helpompaa. Tähän voisi sanoa, että vähemmän on usein enemmän.

Tavaroiden omien paikkojen muistamista selkeyttää, kun hyllyihin lisättiin kuvia, mihin mikäkin tavara kuuluu. Kotileikki tilaan oli jo aiemmin löytynyt nuken sänky ja ihan oikeita vaippoja vauvanukelle. Tämä oli oppilaista ihan huippua ja siitä seurasikin iloisia huudahduksia: “Jee! Onks meill oikeita vaippoja? Vaipanvaihtoa innostuttiin heti harjoittelemaan ja siinä oltiinkin melkoisia mestareita! “Oon kattonu kotona, kun pikku-veikalle vaihdetaan vaippoja.” 

Huovasta ja hamahelmistä askarreltiin leivoksia ja tyhjään pringles-purkkiin leikattiin sipsejä keltaisesta aaltopahvista. “Nää on ihan oikeitten sipsien näköisiä!” Valtavaa tekemisen ja onnistumisen riemua. Saksien käsittelytaidotkin saivat samalla harjoitusta ja oppimista tapahtui ihan huomaamatta. Kotileikkiin oli tulostettu kuvia oikeista ruoka-annoksista. Kuvissa näkyy myös, miten mitäkin ruokaa valmistetaan. Kehittäminen jatkuu ja jatkosuunnitelmissa on ruokien hinnoittelua. Tulossa mahtavaa harjoittelua numeromerkkien piirtämiseen.


#Kielen rikas maailma
#Tutkin ja toimin ympäristössäni
#Kasvan liikun ja kehityn
#Minä ja meidän yhteisömme
#Ilmaisun monet muodot

#Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
#Osallistuminen ja vaikuttaminen
#Kulttuurinen osaaminen
#Ajattelu ja oppiminen
#Monilukutaito


keskiviikko 17. tammikuuta 2024

Askel arvioinnista kehittämiseen!

Varhaiskasvatuksessa arviointi kuuluu arkeen. On tärkeää, että työntekijät arvioivat tehtyä toimintaa ja omaa työtään. Mutta yhtä tärkeää on myös, että lapset osallistuvat säännöllisesti arviointitoimintaan varhaiskasvatuksessa. Vanhempien näkemyksiä varhaiskasvatuksen arjesta ja sujuvuudesta on tärkeää kartoittaa aika ajoin. Paras palaute meille onkin, annettu palaute!

Naukion päiväkodissa lapset arvioivat säännöllisesti päivän kulkua, toiminnan ja tekemisen mielekkyyttä sekä sekä sitä onko toiminta vastannut heidän mielenkiinnonkohteisiinsa ja itse itselleen asettamiin tavoitteisiin. Arviointia toteutetaan Naukion päiväkodin arjessa lasten ikätaso huomioiden sanoin, kuvin, peukkumerkein ja hymynaamoin.



Arjen arvioiminen yhdessä lasten kanssa on tärkeää. Varhaiskasvatuksessa lapset arvioivat arkeaan mm. erivärisin hymynaamoin. Arvioinnissa tärkeää on, että jokaisen lapsen näkemykset tulevat kuulluksi ja nähdyksi.

Varhaiskasvatus lain mukaan "varhaiskasvatuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata varhaiskasvatuksen toteuttamista ja kehittämistä sekä edistää lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin edellytyksiä." Arviointi ei siis ole valinnaista toimintaa, vaan laissa säädetty toiminto.


Joulukuussa vanhemmat ja lapset saivat antaa Naukion päiväkodin varhaiskasvatuksesta palautetta hymynaamoin, kuvin ja kirjoittamalla. Paras palaute meille on annettu palaute.

Arvioinnin avulla tehdään näkyväksi varhaiskasvatuksen arjen pedagogista toimintaa. Arviointityö vaatii havainnointia ja dokumentointia sekä auttaa kehittämään varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria ja vallitsevia toimintatapoja. Arviointia ei toteuteta vain arvioinnin itseisarvon vuoksi tai ulkopuolisia toimijoita varten, vaan se kytkeytyy aina oman toiminnan kehittämiseen ja varhaiskasvatuksen laadun parantamiseen. Arviointitiedon keräämistä tärkeämpää on itse arviointiprosessi ja siitä seuraava kehittäminen. Saadun arviointitiedon pohjalta ryhmän toimintaa kehitetään ja toimintatapoja tarvittaessa muutetaan. Asetetaan uudet tavoitteet ja toimintamenetelmät, joita kohti kuljetaan, kunnes taas arvioidaan tehtyä. Näin arvointi ja kehittäminen muodostavat ikään kuin jatkuvan kehän.


Esi- ja alkuopetuksessa on käytössä Qridi, arvioinnin sähköinen juna, jonka avulla lapsi ja vanhempi voivat seurata lapsen oppimista ja osaamista.

Arviointi tarjoaa mahdollisuuden oppia jotain uutta. Varhaiskasvatuksen arvioinnin tehtävä on kehittää varhaiskasvatuksen laatua ja parantaa lapsen kehityksen ja oppimisen edellytyksiä. Pedagogisen toiminnan arviointi on edellytys laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumiselle, ja varmuus tavoitteiden saavuttamisesta saadaan vasta arvioinnin kautta.

#Ajattelu ja oppiminen

#Kulttuurinenosaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

#Itsestä huolehtimisen ja arjen taidot

#Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

#osallistuminen ja vaikuttaminen


#Kielten rikas maailma

#Ilmaisun monet muodot

#Minä ja meidän yhteisömme

#Tutkin ja toimin ympäristössäni

#Kasvan, liikun ja kehityn

torstai 11. tammikuuta 2024

Nyt talviurheillaan!

 

Varhaiskasvatuksen tarkoituksena on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia. Lapsen leikkiin ja liikkumiseen perustavaa monipuolista pedagogista toimintaa. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on luoda oppimisympäristö, joka mahdollistaa mielekkään tekemisen, monipuolisen ja vauhdikkaan liikkumisen, leikkimisen ja pelaamisen. 
Varhaiskasvatuksessa liikunnan tulee olla säännöllistä ja monipuolisesti toteutettua kaikkina vuodenaikoina. Liikuntaa pitää järjestää ohjattuna, mutta myös lapsilla tulee olla mahdollisuus omaehtoiseen liikkumiseen. 

Naukion päiväkodin lähistöltä löytyy upeat monipuoliset mahdollisuudet talviliikkumiselle. Eskarit ovat aloittaneet hiihdot Sami Hyypiä Areenan luona Hiihtomaassa. Ladut ovat olleet hienossa kunnossa, muutkin päiväkodin pienryhmät tulevat hyödyntämään Hiihtomaan latuja talven aikana. Hiihtomaan yhteydessä on upea mäki, josta pystyy laskea pulkalla, liukurilla ja vaikka pyllymäkeä. Mäki on ollut kovassa käytössä lumen tultua. 

Päiväkodin pihalla lumiukon pallojen pyörittäminen käy myös liikunnasta, yhteistyöllä saadaan isompikin pallo liikkeelle. Pulkat ja kelkat ovat kovassa käytössä, isommat lapset auttavat pienimpiä talvipuuhissa. 

Luisteluvälineitä kartoitetaan, ensi viikon aikana Mustikkametsän lapset korkkaavat luistelukentän. 




#Kielten rikas maailma
#Minä ja meidän yhteisömme
#Tutkin ja toimin ympäristössäni
#Kasvan, liikun ja kehityn


#Ajattelu ja oppiminen
#Kulttuurinenosaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
#Itsestä huolehtimisen ja arjen taidot