Lue lapselle

 Tiesitkö?

Lapsella kiinnostus omaan äidinkieleen alkaa jo paljon ennen ensimmäisiä sanoja.

Kaikenlaiset loruttelut ja lapsen kehitysvaiheeseen sopivat kirjat luovat pohjan kielen kehitykselle.

Kirjasta on iloa aamusta iltaan. Arkeen mahtuu monta hyvää hetkeä loruille ja lukuhetkille. Paha mieli ja harmikin usein poistuvat, kun huomio suunnataan toiminnalliseen loruun tai kiinnostavaan katselukirjan kuvaan.

Yhdessä lukeminen lapsen kanssa alkaa kuvista. Pieni lapsi kiinnostuu ensin kirjojen kuvista, jolloin aikuinen voi nimetä asioita kuvista ja pyytää lasta etsimään niitä. 

Aikuisen malli on myös tärkeä. Kun kirjat ovat osa perheen arkea, lukeminen tulee lapselle tutuksi. Aikuisen kiinnostus innostaa myös lasta.

Kirja sopii siis kaikenikäisille:                                                     

Vastasyntynyt kuuntelee valppaasti ja tarkasti läheisten tuttuja ääniä.

Puolivuotias kiinnostuu kirjasta ensin leluna.

1-vuotias rakastaa päivittäisiä yhteisiä lukuhetkiä.

2-3-vuotias sieppaa kasvavaan sanavarastoonsa uusia sanoja.

4-5-vuotias oppii saduista elämään liittyviä tärkeitä asioita.

6-vuotiaan mielikuvituksella ei ole rajoja.

7-vuotias ottaa kirjaimet ja kirjat haltuun ja lukee ajoittain jo itsenäisesti kirjoja.

Vartti päivässä on vartti yhdessä!                                                

                                                                

Kun lapselle luetaan säännöllisesti ääneen...

Lapsi on tutkimusten mukaan oikeudenmukaisempi ja empaattisempi. Lapsen on helpompi ilmaista itseään ja kertoa mielipiteensä, kun sanavarasto on laaja. ääneen lukeminen tukee lapsen ja vanhemman tärkeää vuorovaikutusta. Lapsi viihtyy ja menestyy koulussa paremmin. Kodin lukuympäristö antaa pitkäaikaisia vaikutuksia lapsen koko elämään.

Lähde: www.luelapselle.fi

Lapsen kuormituksen vai energian purkua?

Kuormituksen vai energian purku- kumpaa tarkoitetaan?

Energian purkua on silloin, kun lapsella on paljon energiaa ja olo on myönteisesti virittynyt. Ulkoilu, vauhdikas leikki, juokseminen ja liikkuminen auttavat tasaamaan energiaa.

Kuormituksen purkua on silloin, kun lapsen hermosto on ylivirittynyt: levottomuus, kiukku, riehuminen, sählääminen. Tällöin fyysisen kuorman lisääminen ei auta. Ensin tarvitaan rauhoittumista ja rauhallista hetkeä. Mikäli kuormittunutta lasta kuormitetaan lisää vauhdikkaalla fyysisellä toiminnalla, tilanne vain pahenee: ylivilkkaus lisääntyy, tunnesäätely heikkenee ja lapsi voi näyttäytyä entistäkin haastavampana. Hermosto tarvitsee ensin laskua, ei lisää kierroksia.

Varhaiskasvatuksessa tämä tarkoittaa sitä, että lapselle pitää mahdollistaa myös pitkin päivää pieniä palautumisen hetkiä eli säätelytukea. Jo lyhyet oikein toteutetut hetket riittävät. Rauhallinen ja kiireetön toiminta tukee kuormituksen purkua. Aikuisen malli on tärkeä. Lapsella on myös mahdollisuus leikkiä yksin tai kaverin kanssa rauhallisessa leikissä, mieleistään leikkiä. Lisäksi yhteiset satuhetket ovat yksi keino rauhoittaa kuormitusta. Kirjojen lukeminen on lapselle myös mieluista. 

Kotona on hyvä purkaa lapsen kuormitusta heti kotiin tullessa esimerkiksi sylittely ja rauhallinen leikkihetki ennen kuin lähdetään purkamaan energiaa liikkumalla.

Hyviä kuormituksen purkukeinoja:

Sylittely ja rauhallista läheisyyttä

Hetki hiljaisessa, ärsykkeettömässä tilassa

Jutteleminen päivän tapahtumista

Leikki-toistava, ennakoitava, hidasrytminen leikki

Yhdessä oleminen ilman suorituspaineita

Hyvä sääntö tähän on siis:

#rauhoita ensin hermosto

#sitten voi purkaa energiaa

Lähde: Annele Wiman blogi

Yhteistyöllä mahdollistetaan turvallisuuden tunne lapselle

Monelle lapselle päiväkotipäivän aloitus on helppo ja luonteva, mutta toisille ero vanhemmasta voi herättää suuria tunteita. Eroahdistus ja ikävä ovat täysin luonnollinen osa lapsen kehitystä. Ne kertovat kiintymyksestä ja turvallisesta suhteesta läheiseen aikuiseen. 

Eroahdistus voi näkyä monella tavalla. Lapsi saattaa itkeä, tarrautua vanhempaan, vetäytyä tai ilmaista ikäväänsä kehollisesti, kuten vatsakipuna, syömättömyytenä tai väsymyksenä. Tunteet voivat vaihdella päivästä toiseen.

Varhaiskasvatuksessa lapsen tunteet kohdataan hyväksyvästi ja rauhallisesti. Aikuinen on läsnä, nimeää tunteita ja lohduttaa: "Sinulla on ikävä äitiä/isää. Äiti/isä tulee hakemaan sinut iltapäivällä." Ennakoitava arki, tutut rutiinit ja turvallinen aikuinen auttavat lasta vähitellen rauhoittumaan.

Leikki on tärkeä keino käsitellä ikävää. Kun lapsi uppoutuu mielekkääseen tekemiseen, ikävä usein helpottaa hetkeksi. 

Vanhemman rauhallinen ja luottavainen asenne tukee lasta eniten. Lyhyet, selkeät hyvästit ovat usein helpoimpia kuin pitkät, epäröivät erot. Lasta voi auttaa kertomalla etukäteen päivän kulusta ja siitä, milloin hänet tullaan hakemaan. 

Pieni turvaesine, kuten pehmolelu tai valokuva voi tuoda lohtua päivän aikana. Myös avoin keskustelu varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa on tärkeää, yhdessä löydetään lapselle parhaiten sopivat keinot.

Useimmilla lapsilla eroahdistus lievenee, kun luottamus ympäristöön ja aikuisiin vahvistuu. On tärkeää muistaa, ettei lapsi ole liian herkkä tai vaikea, hän harjoittelee suurta taitoa: luottamista ja irti päästämistä.

Kun lapsi saa kokea, että ikävä on sallittua ja aikuinen pysyy rinnalla, hän oppii vähitellen, että ero on väliaikaista ja jälleennäkeminen on varmaa. 

Me rakennettiin se!

Joulukuussa Naukion liikuntatilan valtasivat Legot, kun kaikkien kotipesien pikkulegot ja Duplot järjestäytyivät tähän yhteiseen tilaan! Voi sitä rakentamisen riemua, mikä siitä syntyi! Sitä riemua riitti niin jouluisessa Superleikki-illassa koko perheen voimin kuin muina päivinä aamuvarhaisesta aina iltapäivään ja kotiin lähtöön asti. Legoista syntyi kaikenmoista: isoja ja pieniä rakennuksia, oli maatiloja, hotelleja, mökkejä ja jopa sairaala! Oli myös kaikennäköisiä kulkupelejä niin renkailla kulkevia kuin lentäviäkin! Vain mielikuvitus ja luovuus oli ratkaisuissa rajana.  

Legoja riitti hyvin niin pieniin kuin suurempiinkin rakennelmiin ja niitä rakennettiin yhdessä tai yksin, miten kukakin parhaimmaksi koki. Parhaimmillaan eri ikäisiä rakentajia oli pienryhmällinen jokaisesta kotipesästä. Tämä yhteisöllinen Legoleikkikokemus innosti rakentamaan ja oppimaan myös monia sellaisia lapsia, jotka eivät Legoilla leikkiin muutoin ryhtyisi, sillä tämähän oli ”Paras leikki ikinä!” 

Rakentajilta saamamme palautteen perusteella varmaa on se, että me teemme tämän uudelleen.

Legoleikissä toteutuivat laaja-alaisen oppimisen ja osaamisen osa-alueet:

#Kielten rikas maailma

#Ilmaisun monet muodot

#Minä ja meidän yhteisömme

#Tutkin ja toimin ympäristössäni

#Kasvan, liikun ja kehityn

#Ajattelu ja oppiminen

#Kulttuurinenosaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

#Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

#osallistuminen ja vaikuttaminen