keskiviikko 27. maaliskuuta 2024

Parempi kuin karamelli!

 

Parempi kuin karamelli, lapsista on savivelli.

Niinkös, niinkös, niinkös, että missä vain on kuravettä,

siellä hurjat huudot soivat, siellä lapset ilakoivat.

Märkä hame, märkä takki. Ihan märkä koko sakki.

– Martti Haavio –

 

Mitä parhaimmat Kuravesi- ja savivelliajat ovat nyt käsillä! Kuravettä lapikoidaan innosta ihkuen ämpäreihin, kippoihin ja kuorma-autojen lavoille. Veden sekaan sekoitetaan hiekkaa ja lunta, ja saadaan aikaan mitä hienoin soppa, jota tarjoillaan pikkulautasilta tai suoraan vaikkapas kottikärryistä. Ihan parasta on yhteinen riemu!

 


Kunnon kuraleikit vaativat kuitenkin kunnon varustuksen, jotta leikkiminen on mielekästä. Kurahousut/puku, kurahanskat ja saappaat ovat kuravesileikeissä parhaat työvaatteet! Pukemistilanteissa kuravaatteet välillä nostavat tunnetiloja ärsyyntymisen puolelle. ”Miksi aina nämä inhottavat kurahousut?” Vastaus löytyy eteisen seinältä: Pukemisrobotti ja säätietokone!

Pukemisrobotti yhteistyössä säätietokoneen kanssa tietää säällä kuin säällä mitä tulee olla ulkona päällä, oli sitten helle, pakkasta tai kurakeli. Robotti osaa järjestää vaatteet myös oikeaan pukemisjärjestykseen, joten pukijalle jää vain helppo homma: noudattaa ohjetta. Ja jos ohje unohtuu, voi sen katsoa aina uudelleen robotin ohjauspaneelista.

 


Pukemisrobotti ja säätietokone ovat osa kuvatukea. Kuvatuki on osa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yleistä tukea, ja on jokaisen lapsen oikeus. Kuvatuki helpottaa lasta siirtymätilanteissa, eli tekemisestä toiseen siirtymisessä. Kuvatuki auttaa ennakoimaan sekä jäsentämään tulevaa toimintaa. Kuvien avulla lapsi tietää, mitä häneltä odotetaan. Kuvatuki ei poista sanallista ohjetta tai keskustelua, vaan vahvistaa sitä. Aikuinen osoittaa tai näyttää kuvaa samalla, kun kertoo mitä puetaan seuraavaksi. Visuaalisuus ja kuvat tukevat puheen ymmärtämistä, ja kuvaan voi myös palata, mikä tukee lapsen muistia.


#Ajattelu ja oppiminen

#Itsestä huolehtimisen ja arjen taidot

#Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

#osallistuminen ja vaikuttaminen

 

#Tutkin ja toimin ympäristössäni

#Kasvan, liikun ja kehityn


maanantai 18. maaliskuuta 2024

Ilmaisun monet muodot

 Ovatko sadut ja tarinat vain asioita, joita kuunnellaan? Ei vaan niitä koetaan. Sadut kuuluvat päivähoidon arkeen. Monesti satujen avulla rauhoitutaan päivälevolle ja osan lapsista sadut siivittävät unten maille.

Mutta mitäpä, jos kokeilisimme itse olla sadussa mukana. Tarinoiden työstäminen sadutuksen keinoin on hyvä tapa, jossa lapsi pääsee luomaan mielikuviensa avulla satua ja vaikuttamaan tarinan kulkuun. Satua voidaan alkaa kertomaan kuvan pohjalta. Mitä kuvassa tapahtuu? Keitä henkilöitä sadussa seikkailee? "Hiljaiset kirjat" kirjat ilman tekstiä soveltuvat sadutukseen mainiosti ja kiehtovat lapsia. Kirjoja luetaan yhä uudelleen lasten toiveesta.

Draaman keinoin lapsi pääsee ilmaisemaan itseään näyttelemällä. Valitaanko käsinuket, sorminuket vai olenko itse sadun henkilö. Tämähän on leikkiä, jossa harjoitellaan mm. vuorovaikutustilanteita.

Mielikuviin johdattaa myös musiikki. Musiikin nostamat mielikuvat ja tunteet välittyvät taiteelliseksi tarinan kerronnaksi paperille.

Kehonilmaisun kautta satuja tutkitaan yhdistämällä tarinaan liike. Sadun mukana  kuljetaan kehollisesti ilmaisten tarinan kulkua. Tarina kasvaa liikkujan mukana.

Leikki on yksi tapa kertoa tarinaa, joko koetusta elämästä tai omista mielikuvista. Roolileikeissä lapsi pääsee läpikäymään turvallisessa ympäristössä itseään mietityttäviä asioita ja leikkimään mielenkiinnonkohteiden mukaan. Leikki auttaa lasta jäsentämään, käsittelemään, ymmärtämään kokemuksiaan ja uudet asiat tulevat leikkien tutuiksi. esim. Ratamoleikissä voi eläytyä molempiin rooleihin asiakas tai lääkäri/sairaanhoitaja. Roolileikeissä leikkijä voi itse määrittää tarinankulun.


- satujen ja tarinoiden maailma auttaa lapsen oman ilmaisun ja mielikuvituksen kasvua
- luonteva tapa tukea lapsen kielenkehitystä

#Ajattelu ja oppiminen

#Kulttuurinenosaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

#Itsestä huolehtimisen ja arjen taidot

#Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

#osallistuminen ja vaikuttaminen

 

#Kielten rikas maailma

#Ilmaisun monet muodot

#Minä ja meidän yhteisömme

#Tutkin ja toimin ympäristössäni

#Kasvan, liikun ja kehityn



tiistai 12. maaliskuuta 2024

Maukan ja Väykän tarinat


Maukka on kissa ja Väykkä on koira. Ne elelevät kahdestaan taivaansinisessä talossa mäen päällä. 
Kahden erilaisen luonteen ei ole aina helppo tulla toimeen.



Maukka ja Väykkä ovat kirjailija Timo Parvelan luomat hahmot, joista on tullut Naukion päiväkodin omat tarinamaskotit. Maukka ja Väykkä-hahmot esiintyvät päiväkodilla silloin tällöin erilaisiin aihealueisiin keskittyen. Tarinat tukevat tilanteita, jotka ovat puhututtaneet lapsia ja asia käsitellään näin draaman keinoin. Koko päiväkoti kokoontuu yhteen paikkaan kuuntelemaan tarinaa. Tämä tukee yhteisöllisyyttä, yhdessä olemista ja tekemistä. Samalla harjoitellaan kuuntelun taitoa, joka on tärkeä osa-alue vuorovaikutustaitojen oppimisessa.

"Yhdessä olemme enemmän"

Maukan ja Väykän tarinat toteutuvat Kouvolan varhaiskasvatussuunnitelmassa (tässä lähteenä): 

#Kielten rikas maailma: harjoitellaan kielen käyttötaitoja, tutustutaan erilaisiin teksteihin ja kirjallisuuteen. Keskustelu, lukeminen ja tarinoiden kerronta.

#Ilmaisun monet muodot: lapsia rohkaistaan sanalliseen ja keholliseen ilmaisuun esimerkiksi draaman keinoin. Erilaiset harjoitukset ja leikit tarjoavat lapsille mahdollisuuden monipuoliseen kielelliseen ja keholliseen kokemiseen ja ilmaisuun.

#Minä ja meidän yhteisömme: pohditaan ystävyyden, oikean ja väärän erottamisen, oikeudenmukaisuuden tai pelon, surun ja ilon aiheita sekä ryhmän sääntöjä ja niiden perusteita.

#Tutkin ja toimin ympäristössäni: tavoitteena on tarjota oivaltamisen ja oppimisen iloa ja rohkaistaan lapsia tekemään kysymyksiä, etsimään niihin yhdessä vastauksia ja tekemään päätelmiä.

#Kasvan, liikun ja kehityn: tuetaan lasten valmiuksia pitää huolta terveydestään ohjaamalla lasta tiedostamaan liikkumisen, levon ja hyvien ihmissuhteiden merkityksen hyvinvoinnille ja terveydelle. Lasten kanssa opetellaan turvallisuuteen liittyviä asioita päivittäisissä tilanteissa.

#Ajattelu ja oppiminen: tuetaan lasten kykyä käyttää mielikuvitusta ja luovuutta erilaisten ratkaisujen keksimisessä tarjoamalla monipuolisia ja merkityksellisiä kokemuksia, mahdollisuuksia leikkeihin. Iloitaan onnistumisista ja opetellaan kannustamaan toisia.

#Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu: lapset kasvavat kulttuurisesti, kielellisesti ja katsomuksellisesti moninaisessa maailmassa. Tutustutaan toisiin ihmisiin, kieliin ja kulttuureihin. Henkilöstö toimii vuorovaikutuksen mallina. Esim. erilaiset juhlat tarjoavat mahdollisuuksia jakaa kokemuksia erilaisista tavoista.

#Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot: omien tunteiden tunnistamista ja niiden hallintaa. Vastuullisen elämäntavan oppimista, itsestä ja toisesta huolehtimista. Autetaan tunteiden ilmaisussa ja itsesäätelyssä. Opetellaan havaitsemaan, tiedostamaan ja nimeämään tunteita. Ohjataan lapsia kunnioittamaan omaa ja toisten kehoa.

#Monilukutaito: harjoitellaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Lasten kanssa nimetään asioita ja esineitä yhdessä. Tarvitaan aikuisen mallia, rikasta tekstiympäristöä, lasten tuottamaa kulttuuria sekä lapsille soveltuvia kulttuuripalveluja. Liittyy kiinteästi ajattelun ja oppimisen taitoihin.

#Osallistuminen ja vaikuttaminen: tuetaan minäkuvan, itseluottamuksen sekä sosiaalisten taitojen vahvistumista. Yhteisten sääntöjen ja sopimusten ymmärtämistä. Henkilöstö huolehtii siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus tulla kuulluksi ja osallistua sekä vaikuttaa.



keskiviikko 6. maaliskuuta 2024

Mistä innostun, siitä opin!

Lapsia kiinnostava, tavoitteellinen ja sopivasti haastava toiminta innostaa oppimaan lisää ja edistää lapsen yksilöllisen potentiaalin kehittymisen. Työtapojen sekä oppimisympäristöjen tulee edistää lasten intoa tutkia, kokeilla ja harjoitella asioita. Lapsilla on myös oikeus saada varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa oppimiseensa sopivaa ohjausta ja tukea. Miten sitten luodaan lapsia kiinnostava ja innostava oppimisympäristö ja toiminta?

Lapset ovat aktiivisia toimijoita ja ryhmänsä jäseniä. Lapsilla on omia ajatuksia ja mielipiteitä, joita varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kuullaan ja huomioidaan. Lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä liittyviin asioihin sekä tulla ymmärretyksi ja hyväksytyksi omana itsenään, juuri sellaisina kuin he ovat. 


Lapsen on tärkeää tietää, että juuri hänen mielipiteillään ja ajatuksillaan on merkitystä.

Lasten ajatuksia, ideoita ja mielenkiinnonkohteita kuullaan ja havainnoidaan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa päivittäin. Toisinaan on kuitenkin syytä istahtaa alas ja miettiä hetki tehtyä ja koettua. Pohtia yhdessä lasten kanssa ovatko leikki- ja oppimisympäristöt mielekkäitä, onko uusia taitoja opittuja ja onko toiminta vastannut lasten mielenkiinnonkohteisiin. Tästä tuumaustauosta syntyvät pienryhmien vasutaulut, joissa jokaisen lapsen ääni tulee kuulluksi. Tämä on pienryhmän oma toimintaa ohjaava dokumentti.

Pienryhmien vasutauluja rakennetaan yhdessä pienryhmään kuuluvien lasten kanssa. Jokainen lapsi laatii vasutaululle oman dokumenttinsa, johon kootaan lapsen ajatuksia, mielenkiinnonkohteita, toiveita ja oppimisen tavoitteita itse piirrettyinä, kuvitettuina kuvina, valokuvina tai kirjoitettuina.


Leikki rakentuu lasten mielenkiinnonkohteille.

Dokumentin tekemisen yhteydessä käydään lapsen kanssa keskustelua hänen mielenkiinnonkohteistaan ja hänelle tärkeistä asioista. Yhdessä pohditaan, millaisia taitoja hän omaa ja millaisia taitoja hän haluaa seuraavaksi oppia. Jokaisen lapsen näkemykset tulevat kuulluksi ja dokumentoiduiksi.

Vasutaulu on rakennettu pienryhmän värillä, ja siitä selviää pienryhmän jäsenet sekä pienryhmän nimi. Jokaisen lapsen tuottama dokumentti kiinnitetään vasutaululle. Nämä dokumentit toimivat toiminnan suunnittelun lähtökohtana varhaiskasvatuksen arjessa. Naukion päiväkodissa pienryhmien omat vasutaulut löytyvät eteisistä tai ryhmätiloista kaikissa kotipesissä. Käykäähän kurkkaamassa!


On tärkeää, että lapsen mielenkiinnonkohteet ja omat oppimiselle asetetut tavoitteet tulevat dokumentoiduiksi. Näin voimme niihin palata.

Toiminta ja leikkiympäristöt rakennetaan lasten mielenkiinnonkohteita kuunnellen. Kaikki laaja-alaisen osaamisen ja oppimisen sisältöalueet ovat toteutettavissa varhaiskasvatuksessa lähtien lasten mielenkiinnonkohteista. Vasutauluprosessin myötä voimme tarjota mielekkään ja kiinnostavan varhaiskasvatuspäivän jokaiselle lapselle.

#Ajattelu ja oppiminen

#Kulttuurinenosaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

#Itsestä huolehtimisen ja arjen taidot

#Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

#osallistuminen ja vaikuttaminen

 

#Kielten rikas maailma

#Ilmaisun monet muodot

#Minä ja meidän yhteisömme

#Tutkin ja toimin ympäristössäni

#Kasvan, liikun ja kehityn