Positiivinen pedagogiikka
Mitä se oikein on, ja miten se näkyy meillä Naukion Päiväkodissa?
Vaikka se onkin iso suullinen, niin loppujen lopuksi kyse on melko arkisesta asiasta, mikä monissa kodeissa ja päiväkodeissa voi olla jo käytössä. Positiivisessa pedagogiikassa lasta ohjataan, opetetaan ja kasvatetaan keskittymällä lapsen onnistumisiin, sekä lämpimään tunneherkkään kohtaamiseen lapsen kanssa.
Kuinka moni lapsi kuuleekaan oman nimensä pääsääntöisesti kieltolauseiden seassa. Kun kehumme lapsia, muistammeko aina sanoa myös lapsen nimen samalla tavalla, kuin lasta kieltäessä? Rajojen asettaminen on tärkeää, ja tuo vakautta lapsen arkeen, mutta on vielä tärkeämpää kiinnittää huomiota onnistumisiin. Kun kehumme lasta isoista, sekä myös pienistä onnistumisista, saa lapsi positiivista vahvistusta siitä, että välitämme aidosti ja keskitymme lapsen tekemisiin, niin suuriin ja näyttäviin, kuin pieniin ja melkein huomaamattomiin.
Kun aikuinen on aidosti läsnä lapsen kanssa, hän pääsee näkemään jotain upeaa; ihmisen alun, joka opettelee joka päivä jotain uutta, loppumattoman halun tutkia, ja uudelleen yrittämisen palon epäonnistumisista huolimatta. Aikuisen positiivinen ja kannustava asenne lapsen yrittämistä kohtaan auttaa lapsen halukkuuteen kokeilla yhä enemmän. Näin lapsi saa turvallisen ympäristön kokeilla uutta, ja vaikka epäonnistumisia varmasti yhä sattuu, pelko niitä kohtaan pienenee.
”Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri
sellaisena kuin hän on. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi,
nähdyksi, huomioon otetuksi ja ymmärretyksi omana itsenään sekä yhteisönsä
jäsenenä.” – Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma
Naukion päiväkodin käytössä oleva pienryhmä toiminta mahdollistaa erittäin hyvin positiivisen pedagogiikan toteuttamisen. Lapsiryhmän koon ollessa pieni, saa jokainen lapsi aikuisen huomiota, ilman kiirettä ja hälinää. Tämä näkyy esimerkiksi päivän toiminnoissa, ruokailuissa, vessassa käydessä, ja pukiessa. Myös arjen toimintojen pienet onnistumiset huomataan, mikä sen upeampi tunne kuin kehua lasta onnistumisesta ja nähdä kuinka iso hymy naamalle leviää. Lapsen onnistuessa, auttaessa kaveria, tai tekemällä jonkin muun hyvän teon, pääsemme näyttämään kuvakorteista sydäntä, ja mikä riemu siitä syntyykään. Lapsen epäonnistuessa aikuiset ohjaavat yrittämään uudelleen, samalla kannustaen ja näyttäen esimerkkiä. Epäonnistumiset nähdään reittinä osaamiseen.
”Ei haittaa, ei joka kerta voi onnistua, yritetään uudelleen yhdessä.”
Positiivinen pedagogiikka seuraa lasta koko elämän. Se antaa eväät kohdata omia tunteita, sekä positiivisia että negatiivisia. Lapsi oppii ymmärtämään, ettei maailma romahda, jos ei olekaan kaikessa paras, tai jos joutuu yrittämään uudestaan ja uudestaan. Se vaatii kuitenkin aikuiseltakin keskittymistä, kuuntelemista, havainnointia ja pysähtymistä lapsen äärelle.
Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.
#itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
# varhaiskasvatussuunnitelma
# positiivinen pedagogiikka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti