Kolme vuotta jo!

Huhtikuun alussa on Naukion päiväkoti ehtinyt jo hienoon taaperoikään! Kokonaiset kolme vuotta on jo yhdessä leikitty! Tätä juhlistaaksemme olemme koonneet teille maailman hienoimman taidenäyttelyn lasten vuoden aikana tekemistä maalauksista ja askarteluista. Tervetuloa ihastumaan!

Taidenäyttely on avoinna päiväkodin pääkäytävällä, Kirsikkakujalla, aina päiväkodin ollessa auki ma-pe klo 6.30-17.

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tavoitteellisesti tukea lasten musiikillisen, kuvallisen, käsityölli-sen, sanallisen ja kehollisen ilmaisun kehittymistä sekä tutustuttaa heitä eri taiteenaloihin ja kulttuuriperintöön. Taidekasvatus tarjoaa lapselle elämyksiä ja mahdollisuuden tutkia maailmaa, se on iloa, ihmettelyä ja tekemistä! 

Taide- ja kulttuurikasvatus ovat osa jokaisen varhaiskasvatuksessa olevan lapsen arkea. Ne sisältyvät varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä esiopetuksen opetussuunnitelmaan. Varhaiskasvatuksessa tapahtuva taide- ja kulttuurikasvatus takaa tasa-arvoisen osallistumismahdollisuuden kaikille lapsille. Tekemällä taidetta lapsi tulee osalliseksi omasta kulttuuristaan. Taiteen kokeminen, siitä keskusteleminen ja sen tulkitseminen yhdessä lisää yhteisöllisyyttä ja tunnetta johonkin kuulumisesta.

Draamakasvatus

Draamakasvatus varhaiskasvatuksessa yhdistää leikin, mielikuvituksen ja vuorovaikutuksen tavalla, joka tukee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Draamakasvatus ei ole pelkästään näyttelemistä tai esitysten valmistamista. Se on ennen kaikkea prosessi, jossa lapset pääsevät tutkimaan maailmaa roolien, tarinoiden ja kehollisen ilmaisun kautta. Draama tarjoaa turvallisen tilan kokeilla erilaisia tunteita, tilanteita ja näkökulmia. 

Varhaiskasvatuksessa draamakasvatus voi olla roolileikkejä, tarinankerrontaa, sadutusta, improvisaatiota, liikettä ja kehollista ilmaisua, yhteisiä kuvitteellisia maailmoja. 

Draamakasvatuksella on monia hyötyjä lapsen kehitykselle: sosiaaliset taidot kehittyvät, tunnetaidot vahvistuvat, kielellinen kehitys rikastuu, luovuus ja mielikuvitus kehittyy, itsetunto vahvistuu. 

Draaman ei tarvitse olla monimutkaista tai aikaa vievää. Pienetkin hetket  arjessa voivat muuttua merkityksellisiksi draamakokemuksiksi.

 Aikuinen toimii mahdollistajana, kannustajana ja turvallisen ilmapiirin luojana. 

Oppimisen alueet:
#Kielten rikas maailma
#Ilmaisun monet muodot
#Minä ja meidän yhteisömme
#Tutkin ja toimin ympäristössäni
#Kasvan, liikun ja kehityn

 

Laaja-alainen osaaminen:
#Ajattelu ja oppiminen
#Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
#Itsestä huolehtiminen ja arjentaidot
#osallisuus ja vaikuttaminen

Lasten tiedekasvatus

 Lasten kanssa tiedekasvatuksessa korostuu yhdessä ihmettely ja pohdinta sekä kysymysten esittäminen.  Tutkimisen taidot ovat arjen taitoja, joista hyötyy läpi elämän ja näitä taitoja voi opetella jo pienestä pitäen leikin avulla.  

Pienen lapsen kanssa voi ihmetellä arjen asioita mitä kuulet, näet, haistat tai kenties maistat. Näistä voi syntyä mitä hienoimpia keskusteluja ja pohdintoja. 

Metsäretket ovatkin oiva keino tutkia ympäristöä, seuraten vaikkapa muurahaisia ja näiden elämää. Havainnoida vuodenaikoja, miten ne näyttäytyvät esimerkiksi puissa.  

Isompien lasten kanssa voidaan havainnoida asioita kokeilun kautta ja tästähän sitä parhaiten oppii, kun pääsee itse tekemään ja näkemään mitä tapahtuu. Tästä hyvänä esimerkkinä on Vaahterarinteen puolella Perhosten, Korien, Kissojen ja Tikkareiden lasten pienryhmissä tehdyt lumitutkimukset.  

 

Oli jo jännää, kun ensi haettiin ulkoa lunta vateihin ja pohdittiin mitä sille lumelle oikein tapahtuu sisällä? Varmoja oltiin siitä, että se sulaa. Lunta sulatettiin ja tutkittiin mitä jäi jäljelle suodatinpussiin? Todettiin, että likaa ja ei ole hyvä idea syödä lunta! Lunta säilöttiin purkkeihin niin, että yhteen kansi tiiviisti kiinne, yksi purkki laitettiin pipon sisään ja yksi jättiin ilman kantta. Näistä teimme hypoteesin mikä sulaa hitainten ja mikä nopeinten? Ja kyllä niitä purkkeja käytiin kurkkimassa, mitä niille onkaan mahtanut tapahtua? Tästä on hyvä suunnata kohti uusia mielenkiintoisia tutkimuksia vaikkapa kevään merkeissä.    

Lue, opeta, innosta!

Tänä vuonna Valtakunnalista varhaiskasvatuspäivää vietetään torstaina 12. maaliskuuta teemalla Lue, opeta, innosta – kielitaitoa ja laatua varhaiskasvatukseen! Laadukas lastenkirjallisuus avaa ovia kieleen, ajatteluun ja maailmaan!

Yhteiset lukuhetket rakentavat vuorovaikutusta, iloa, lohtua ja yhteenkuuluvuutta. Päiväkodeissa lukuhetket myös rytmittävät arkea ja johdattavat mielikuvituksen maailmaan! Lukemisen ilo ja tarinat ovat olleet perinteisesti osa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa: kirjanurkkausten ja yhteisten lukuhetkien tulee kuulua olennaisesti jokaisen lapsen päivään. Kielellisesti rikas ympäristö tukee kaikkien lasten oppimista. Kun lapsi kiinnostuu kirjoista varhaiskasvatuksessa, hänelle avautuu mahdollisuus rakentaa elinikäinen suhde lukemiseen ja kirjallisuuteen.

 

Varhaiskasvatus tarjoaa ympäristön, jossa lapsi tutustuu kieleen vuorovaikutuksen ja monipuolisen kirjallisuuden kautta. On tärkeää tarjota lapsille päivittäin mahdollisuuksia kuunnella, keskustella ja tutkia kirjoja yhdessä aikuisen kanssa. Monikielisten lasten kohdalla tämä tarkoittaa myös lapsen oman kotikielen tunnistamista ja arvostamista rinnakkain suomen, ruotsin tai saamen kielen oppimisen kanssa.

Varhaiskasvatuspäivänä haluamme muistuttaa lukemisen monipuolisista vaikutuksista ja kannustaa lorujen, runojen ja kirjallisuuden aktiiviseen ja suunnitelmalliseen hyödyntämiseen  jokapäiväisessä toiminnassa.

Kasvan lukijaksi

Kaikki lapset voivat olla lukijoita. Jokaiselle lapselle on olemassa oikeanlainen kirja, mieluinen lukutilanne ja riittävästi aikaa. 

Naukion päiväkodilla on herätelty uusia (vanhoja) tapoja herätellä lasten sekä! perheiden kiinnostusta lukemiseen ja yhteisiin lukuhetkiin. Kotipesien eteisiin on ilmestyneet iltasatuhyllyt/korit, joista  lapset saa vanhemman kanssa lainata kirjan yhdessä luettavaksi. Iltasatuhyllyn kirjoja vaihdellaan ja päivitetään. Toistaiseksi olemme olleet omavaraisia, mutta tähän toimintaan myös kirjastosta saa täydennystä.

 Lepohetkillä kuunnellaan hyviä lapsen tasoisia ja innostavia äänikirjoja. Lepohetkillä aikuiset lukevat myös itse satuja. Tutun aikuisen rauhallinen ääni rauhoittaa lapsia ja he kuuntelevat tarkkaan. Sen tuntee tiiviissä hiljaisuudessa ja pienissä nauruissa hauskassa kohdassa. Tässä on myös se iltasadun taika. Oman rakkaan vanhemman tuttu ääni ja läheisyys tukevat rauhoittumista, sekä vastaa myös iltaiseen läheisyyden tarpeeseen.

 Kirjastoauto päiväkodin pihassa alkaa olla tuttu ja odotettu vierailija. Joka toinen viikko saapuva Tesaurus tarjoaa meille kirjaston palvelut suoraan portille. Isosta vihreästä dinosta löytyy aina uusia kivoja kirjoja, jotka laitetaan esille lasten saataville. "Lue mulle tää!" kuuluu useammin kuin kerran päivässä.

Uusin VANHA elvytetty lukemiseen ja sanojen maailmaan innostava tapa on vanha kunnon Lorupussi, Se innostaa myös kaikkein pienimpiä ja usein kuuleekin "kuka saa, kuka saa lorupussiin kurkistaa.." rallatusta leikin keskeltäkin. Lapset ovat olleet innostuneita loruista jotka kerta kerralta tulevat tutummiksi. 

Kuukauden kirja päiväkodin kirjastossa innostaa lukemiseen monin tavoin, kirjaan liittyen löytyy oheisena tehtäviä, loruja ja leikkejä. Jos itse kirja ei jaksa sillä hetkellä kiinnostaa leikin ja lorujen kautta suunnataan lapsen mielenkiintoa kohti kirjaa.

ILOA JEA:STA!

 JEA eli joustava esi- ja alkuopetus koostuu varhaiskasvatuksesta ja alkuopetuksesta. 

Joustavan esi- ja alkuopetuksen pyrkimyksenä on muodostaa kokonaisuus, 

jossa esiopetuksessa sekä ensimmäisellä ja toisella luokalla asetetut tavoitteet

 ja sisällöt voi saavuttaa joustavasti 2–4 lukuvuoden aikana. 

JEA-junan kyydissä lapset oppivat oppimiskokonaisuuksiin ja

 oppiaineisiin liittyviä tietoja ja taitoja. 

Lisäksi opetellaan yhteistyötaitoja, hyvinvointitaitoja, tunne- ja vuorovaikutustaitoja,

 sankaritaitoja ja koululaiseksi kasvamisen taitoja.  

Naukion päiväkodissa JEA päivä eli kissa päivä on aina torstaisin. 

Toteutamme joustavaa esi- ja alkuopetusta yhdessä Naukion koulun kanssa. 

Meillä toimii yhteensä viisi pienryhmää, ja jokaisessa ryhmässä n. 11 lasta.

 Pienryhmät koostuvat esioppilaista sekä ensimmäisen ja toisen luokan oppilaista.

 JEA ohjaajia on myös viisi ja ryhmät kiertävätkin heidän välillään viiden viikon kierroissa. 

Aiheet JEA pajoille tulevat usein lasten mielenkiinnonkohteista. 

Tähän mennessä meillä on ollut esimerkiksi urheilua sisällä ja ulkona, askartelua, 

Leikkimön leikkejä, musiikkia ja leivontaa. 

Viimeiset viisi viikkoa lapset ovat päässeet musisoimaan, urheilemaan Urheilutalolle, 

leipomaan, tutkimaan avaruutta ja askartelemaan omat raketit 

sekä harjoittelemaan alkeiskoodaamista Beebot-robotin avulla. 

Viimeisessä JEA kierrossa meillä on yhtenä pajana ollut leivonta. 

Olemmekin leiponeet lasten kanssa ihania tuplasuklaa cookieita. 

Jokainen on päässyt osallistumaan leivonta prosessiin, 

mittailemaan kuivia aineita tai sekoittamaan sähkövatkaimella taikinaa. 

Harjoittelimme myös suklaan pilkkomista ja kananmunan rikkomista. 

Lapset ovatkin olleet sitä mieltä, että leivonta on ihan parasta

 ja nämä cookiet erityisen hyviä. Lapset ovatkin toivoneet vielä lisää leivontaa!   

  

 

 

Areenasta iloa arkeen!

Tammi- helmikuun aikana tiistaisin pienryhmillä on ollut mahdollisuus lähteä liikkumaan Sami Hyypiä -areenalle. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on innostaa lapsia liikkumaan monipuolisesti sekä kokemaan liikunnan iloa. Liikkuminen tukee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Samalla harjoiteltiin lähiliikenteessä liikkumista ja turvalliseen liikkumiseen liittyviä sääntöjä ja tapoja. Yksi varhaiskasvatuksen tavoitteena onkin lähiympäristöön tutustuminen. Naukion päiväkodissa tämä on toteutunut selkeästi myös muiden liikuntalajien yhteydessä.

Areenalla lapset leikkivät erilaisia liikuntaleikkejä kuten hippaleikkejä, pallonkäsittelyä ja juoksua. Kaikki toiminta oli lasten mielestä mieluista. Päiväkotimme pienryhmät tekivät myös yhteistyötä, jolloin saimme enemmän leikkijöitä yhteisleikkeihin. Päiväkodin yhteisöllisyys ja vuorovaikutus vahvistui ryhmien välillä.  Tärkeää oli myös ohjeiden kuuntelu ja toimiminen niiden mukaisesti. Lasten innostus liikkumiseen näkyi iloisina ilmeinä ja Areenalla olisi viihtynyt pidempääkin. Tämä on ollut hieno kokemus, josta lapset ovat puhuneet myös kotona. 

Tänne uudestaan! Vihreä hymynaama ei kun sydän!

 

                                      

 

Oppimisen alueet:
#Kielten rikas maailma
#Ilmaisun monet muodot
#Minä ja meidän yhteisömme
#Tutkin ja toimin ympäristössäni
#Kasvan, liikun ja kehityn

 

Laaja-alainen osaaminen:
#Ajattelu ja oppiminen
#Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
#Itsestä huolehtiminen ja arjentaidot
#osallisuus ja vaikuttaminen

 

Hyvä on hiihtäjän hiihdellä

 Hiihtopäivä!

 Puetaan ja laitetaan monot päiväkodilla jalkaan. Napakassa pakkassäässä lähdemme kohti Lassilan peltoa, hiihtomaata. Pitkän pitkä jono, osalla sukset sylissä ja toisilla pulkat perässä. Tästä tulee todellinen talviurheilupäivä.

 Hiihtäminen on jännittävä ja uusi juttu aika monelle. On harjoiteltu kenties kotipihalla ja nyt ensimmäistä kertaa suunnataan isolle ladulle. Joukossa on myös muutama jo enemmän hiihtänyt, joille tämä on tuttu juttu. Pulkkamäen juurella aikuiset auttavat sukset jalkaan ja ohjaavat hihtäjät ladulle. Tunnustellen he lähtevät pikkuhiljaa hiihtämään eteenpäin. Sauvat ovat vapaaehtoiset,  kehoitetaan kokeilemaan ensin ilman sauvoja, jotta lapsi tottuu suksen ja jalkojen liikkeeseen. Käsien ja jalkojen yhteistyö alussa voi olla vaikeaa. Hiihtämisen rytmi löytyy helpommin ilman sauvoja. Jollekin sinnikkäälle sauvat ovat SE juttu ne on pakko saada käteen.

 Päättäväisin ilmein lapset alkavat hiihtää.  Ihan ilman pahaa mieltä ei luisteluissa ja hiihdoissa selvitä. Kun suuret odotukset ja hiihdossa etenkin ylämäen todellisuus kohtaa niin suomeksi sanottuna "käpyhän" siinä pienelläkin palaa. Toisinaan kannustus , huumorinkukka tai vetoapu auttaa, mutta joskus sukset lähtee kainalossa takaisin alkuun ja vaihdetaan laji pulkkailuun. Pakko ei pientä houkuta ladulle, kaikkeen uuden oppimiseen tarvitaan aikaa ja toistoja.

 Isolla pellolla  hiihdon hurmaan kiinnipäässet viuhtovat eteenpäin posket punaisena. Peltolenkki on lapsen silmin pitkä ja eri vauhtia hiihdettäessä välillä myös yksin puurtamista. Me aikuiset sukkuloimme eri tahtiin hiihtävien välillä pitkin peltoa ja aina on vastassa sitkeä,sisukas ja iloinen hiihtäjä. Oli muutama joita ei kiinni ehtinyt saada kun hiihtivät jo kaksi kierrosta. Eväänä maisteltiin mandariinin palaset ja keksittiin linnunpoikaleikki jotta ei hanskoja tarvinnut kovassa pakkasessa riisua, lapset huusivat suu auki Piip Piip piip  ja saivat mandariin palasen suoraan suuhun. Mehuisan pikkupalan jälkeen taas sukset kainaloon ja kohti päiväkotia. Kaikilla oli jo kova nälkä mutta vilu ei onneksi vaivannut kuin hiukan monon päästä ja peukaloista. Rytmikkään " UUNIMAKKARAA, UUNIMAKKARAA... "- hoilotuksen tahdissa marssimme takaisin päiväkodin patojen ääreen. Kolme päivää hiihtoa oli niin kivaa ja sopivan rankkaa. Jäi lapsille ja aikuislle hyvä mieli että uudestaankin voisi mennä... 

 

 

 

 

Lue lapselle

 Tiesitkö?

Lapsella kiinnostus omaan äidinkieleen alkaa jo paljon ennen ensimmäisiä sanoja.

Kaikenlaiset loruttelut ja lapsen kehitysvaiheeseen sopivat kirjat luovat pohjan kielen kehitykselle.

Kirjasta on iloa aamusta iltaan. Arkeen mahtuu monta hyvää hetkeä loruille ja lukuhetkille. Paha mieli ja harmikin usein poistuvat, kun huomio suunnataan toiminnalliseen loruun tai kiinnostavaan katselukirjan kuvaan.

Yhdessä lukeminen lapsen kanssa alkaa kuvista. Pieni lapsi kiinnostuu ensin kirjojen kuvista, jolloin aikuinen voi nimetä asioita kuvista ja pyytää lasta etsimään niitä. 

Aikuisen malli on myös tärkeä. Kun kirjat ovat osa perheen arkea, lukeminen tulee lapselle tutuksi. Aikuisen kiinnostus innostaa myös lasta.

Kirja sopii siis kaikenikäisille:                                                     

Vastasyntynyt kuuntelee valppaasti ja tarkasti läheisten tuttuja ääniä.

Puolivuotias kiinnostuu kirjasta ensin leluna.

1-vuotias rakastaa päivittäisiä yhteisiä lukuhetkiä.

2-3-vuotias sieppaa kasvavaan sanavarastoonsa uusia sanoja.

4-5-vuotias oppii saduista elämään liittyviä tärkeitä asioita.

6-vuotiaan mielikuvituksella ei ole rajoja.

7-vuotias ottaa kirjaimet ja kirjat haltuun ja lukee ajoittain jo itsenäisesti kirjoja.

Vartti päivässä on vartti yhdessä!                                                

                                                                

Kun lapselle luetaan säännöllisesti ääneen...

Lapsi on tutkimusten mukaan oikeudenmukaisempi ja empaattisempi. Lapsen on helpompi ilmaista itseään ja kertoa mielipiteensä, kun sanavarasto on laaja. ääneen lukeminen tukee lapsen ja vanhemman tärkeää vuorovaikutusta. Lapsi viihtyy ja menestyy koulussa paremmin. Kodin lukuympäristö antaa pitkäaikaisia vaikutuksia lapsen koko elämään.

Lähde: www.luelapselle.fi

Lapsen kuormituksen vai energian purkua?

Kuormituksen vai energian purku- kumpaa tarkoitetaan?

Energian purkua on silloin, kun lapsella on paljon energiaa ja olo on myönteisesti virittynyt. Ulkoilu, vauhdikas leikki, juokseminen ja liikkuminen auttavat tasaamaan energiaa.

Kuormituksen purkua on silloin, kun lapsen hermosto on ylivirittynyt: levottomuus, kiukku, riehuminen, sählääminen. Tällöin fyysisen kuorman lisääminen ei auta. Ensin tarvitaan rauhoittumista ja rauhallista hetkeä. Mikäli kuormittunutta lasta kuormitetaan lisää vauhdikkaalla fyysisellä toiminnalla, tilanne vain pahenee: ylivilkkaus lisääntyy, tunnesäätely heikkenee ja lapsi voi näyttäytyä entistäkin haastavampana. Hermosto tarvitsee ensin laskua, ei lisää kierroksia.

Varhaiskasvatuksessa tämä tarkoittaa sitä, että lapselle pitää mahdollistaa myös pitkin päivää pieniä palautumisen hetkiä eli säätelytukea. Jo lyhyet oikein toteutetut hetket riittävät. Rauhallinen ja kiireetön toiminta tukee kuormituksen purkua. Aikuisen malli on tärkeä. Lapsella on myös mahdollisuus leikkiä yksin tai kaverin kanssa rauhallisessa leikissä, mieleistään leikkiä. Lisäksi yhteiset satuhetket ovat yksi keino rauhoittaa kuormitusta. Kirjojen lukeminen on lapselle myös mieluista. 

Kotona on hyvä purkaa lapsen kuormitusta heti kotiin tullessa esimerkiksi sylittely ja rauhallinen leikkihetki ennen kuin lähdetään purkamaan energiaa liikkumalla.

Hyviä kuormituksen purkukeinoja:

Sylittely ja rauhallista läheisyyttä

Hetki hiljaisessa, ärsykkeettömässä tilassa

Jutteleminen päivän tapahtumista

Leikki-toistava, ennakoitava, hidasrytminen leikki

Yhdessä oleminen ilman suorituspaineita

Hyvä sääntö tähän on siis:

#rauhoita ensin hermosto

#sitten voi purkaa energiaa

Lähde: Annele Wiman blogi

Yhteistyöllä mahdollistetaan turvallisuuden tunne lapselle

Monelle lapselle päiväkotipäivän aloitus on helppo ja luonteva, mutta toisille ero vanhemmasta voi herättää suuria tunteita. Eroahdistus ja ikävä ovat täysin luonnollinen osa lapsen kehitystä. Ne kertovat kiintymyksestä ja turvallisesta suhteesta läheiseen aikuiseen. 

Eroahdistus voi näkyä monella tavalla. Lapsi saattaa itkeä, tarrautua vanhempaan, vetäytyä tai ilmaista ikäväänsä kehollisesti, kuten vatsakipuna, syömättömyytenä tai väsymyksenä. Tunteet voivat vaihdella päivästä toiseen.

Varhaiskasvatuksessa lapsen tunteet kohdataan hyväksyvästi ja rauhallisesti. Aikuinen on läsnä, nimeää tunteita ja lohduttaa: "Sinulla on ikävä äitiä/isää. Äiti/isä tulee hakemaan sinut iltapäivällä." Ennakoitava arki, tutut rutiinit ja turvallinen aikuinen auttavat lasta vähitellen rauhoittumaan.

Leikki on tärkeä keino käsitellä ikävää. Kun lapsi uppoutuu mielekkääseen tekemiseen, ikävä usein helpottaa hetkeksi. 

Vanhemman rauhallinen ja luottavainen asenne tukee lasta eniten. Lyhyet, selkeät hyvästit ovat usein helpoimpia kuin pitkät, epäröivät erot. Lasta voi auttaa kertomalla etukäteen päivän kulusta ja siitä, milloin hänet tullaan hakemaan. 

Pieni turvaesine, kuten pehmolelu tai valokuva voi tuoda lohtua päivän aikana. Myös avoin keskustelu varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa on tärkeää, yhdessä löydetään lapselle parhaiten sopivat keinot.

Useimmilla lapsilla eroahdistus lievenee, kun luottamus ympäristöön ja aikuisiin vahvistuu. On tärkeää muistaa, ettei lapsi ole liian herkkä tai vaikea, hän harjoittelee suurta taitoa: luottamista ja irti päästämistä.

Kun lapsi saa kokea, että ikävä on sallittua ja aikuinen pysyy rinnalla, hän oppii vähitellen, että ero on väliaikaista ja jälleennäkeminen on varmaa. 

Me rakennettiin se!

Joulukuussa Naukion liikuntatilan valtasivat Legot, kun kaikkien kotipesien pikkulegot ja Duplot järjestäytyivät tähän yhteiseen tilaan! Voi sitä rakentamisen riemua, mikä siitä syntyi! Sitä riemua riitti niin jouluisessa Superleikki-illassa koko perheen voimin kuin muina päivinä aamuvarhaisesta aina iltapäivään ja kotiin lähtöön asti. Legoista syntyi kaikenmoista: isoja ja pieniä rakennuksia, oli maatiloja, hotelleja, mökkejä ja jopa sairaala! Oli myös kaikennäköisiä kulkupelejä niin renkailla kulkevia kuin lentäviäkin! Vain mielikuvitus ja luovuus oli ratkaisuissa rajana.  

Legoja riitti hyvin niin pieniin kuin suurempiinkin rakennelmiin ja niitä rakennettiin yhdessä tai yksin, miten kukakin parhaimmaksi koki. Parhaimmillaan eri ikäisiä rakentajia oli pienryhmällinen jokaisesta kotipesästä. Tämä yhteisöllinen Legoleikkikokemus innosti rakentamaan ja oppimaan myös monia sellaisia lapsia, jotka eivät Legoilla leikkiin muutoin ryhtyisi, sillä tämähän oli ”Paras leikki ikinä!” 

Rakentajilta saamamme palautteen perusteella varmaa on se, että me teemme tämän uudelleen.

Legoleikissä toteutuivat laaja-alaisen oppimisen ja osaamisen osa-alueet:

#Kielten rikas maailma

#Ilmaisun monet muodot

#Minä ja meidän yhteisömme

#Tutkin ja toimin ympäristössäni

#Kasvan, liikun ja kehityn

#Ajattelu ja oppiminen

#Kulttuurinenosaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

#Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

#osallistuminen ja vaikuttaminen